Koiranheinät
Dactylis (ranskaksi dactyle) on heinäkasvien heimoon kuuluva suku. Dactylis glomerata, kukkojalka tai hedelmätarharuoho, on yksisirkkainen kasvi Poaceae-sukuun (heinäkasvit) kuuluva laji. Se on monivuotinen ruohokasvi, jota viljellään laajalti kaikilla mantereilla rehukasvina.
Kuvaus
- Varret: pystyt, pylväsmäiset, 15-140 cm pitkät.
- Lehdet: karheat, litteät tai kanavamaiset, sinivihreät, kaljuuntuneet, 10-45 cm pitkät ja suhteellisen leveät, 2-14 mm.
- Kukinto: muodostuu tiukkoihin kerrannaiskuvioihin ryhmittyneistätähkistä.
- Juuri: sädekehämäinen.
Ekologia ja kasvupaikka
Kasvi on yleinen niityillä ja niityillä, mutta myös metsissä ja joutomailla. Se kasvaa yleensä typpipitoisilla, aurinkoisilla mailla. Kaupungeissa se suosii nurmialueita ja puiden juuria. Alkuperäinen levinneisyysalue: lauhkeat ja lämpimät lauhkeat alueet.()
Käyttö maataloudessa
Rehukasvi
Hedelmäkasvi on valkuaispitoisimpia rehunurmia. Kun sitä käytetään oikeassa vaiheessa, eli ennen kuin tähkät ilmestyvät keväällä ja riittävän nopeasti uudelleen kasvuun, sen rehuarvo on erittäin hyvä. Syvän juuristonsa ansiosta se saa helposti vettä ja kivennäisaineita maaperästä. Tästä on etua kuivina kesinä, sillä orapihlajanurmikka kuivuu vähemmän kuin muut heinäkasvilajit. Toisaalta orapihlajanurmikka ei menesty hyvin märissä tai tilapäisesti tulvivissa olosuhteissa[1].
Kasvipeite
| Kylvöpäivä | Seuraava viljelykasvi | Sekalaiset lajit | Edut | Haitat | Tuhoaminen |
|---|---|---|---|---|---|
| Kevätkylvö: helmi-maaliskuu
Loppukesän kylvö: ennen syyskuuta |
Vuoroviljelyssä vehnän, maissin ja soijan kanssa | Sinimailanen, mäkikuisma, valkoapila[2] | Rehu
Karkearehu Erittäin kestävä: yli 5 vuotta Kuivuuden sietokykyinen |
Pienet siemenet
Hidas vakiintumisnopeus Herkkä kylmälle |
Leikkuu tai karsiminen |
