Päärynäpuut
Päärynä on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluvan päärynäpuun (Pyrus communis L.) tuottama makeanmakuinen syötävä siemenellinen hedelmä.
Päärynällä tarkoitetaan myös minkä tahansa Pyrus-suvun puun hedelmää. Pyrus-suvun 68 lajista (The Plant List, 2019) suhteellisen harvoja viljellään niiden syötävien hedelmien vuoksi. Yleisen eurooppalaisen päärynäpuun lisäksi viiden aasialaisen luonnonvaraisen päärynäpuulajin uskotaan synnyttäneen lajikkeita: kolme päälajia, jotka yleensä mainitaan, ovat Pyrus pyrifolia, Pyrus bretschneideri ja Pyrus ussuriensis, kun taas toissijaiset lajikkeet ovat peräisin Pyrus sinkiangensis Y.T:stä. Yu, Xinjiangin päärynä, Pyrus x phaeocarpa ja Pyrus pashia, jota viljellään Pohjois-Intiassa, Nepalissa, Thaimaassa, Vietnamissa ja Etelä-Kiinassa (Yunnan).
Olemme omaksuneet tutkijoiden käyttämän terminologian, jonka mukaan Pyrus communis -lajikkeiden tuottamat hedelmät ovat "eurooppalaisia päärynöitä" ja Aasian luonnonvaraisten aasialaista alkuperää olevien lajikkeiden, erityisesti Pyrus pyrifolian, Pyrus bretschneiderin ja Pyrus ussuriensiksen, tuottamat hedelmät ovat "aasialaisia päärynöitä".
Viljeltyjä päärynälajikkeita on useita tuhansia. Maailman johtava tuottaja on Kiina, joka tuotti 16,5 miljoonaa tonnia aasialaisia päärynöitä vuonna 2017.
Euroopan unioni on toiseksi suurin 2,5 miljoonalla tonnilla eurooppalaisia päärynöitä. Ranskassa tavallinen päärynä on kuudenneksi suosituin hedelmä. Eurooppalaiset päärynät ovat tyypillisesti pitkulaisia, sipulimaisia ja yleensä vihreitä, keltaisia, punaisia tai punaisia, ja muinainen Worcester-päärynä on musta. Aasialaiset päärynät ovat usein valkokeltaisia ja muodoltaan pienikokoisia.
Eurooppalainen päärynä syödään useimmiten kypsänä, raakana, keitettynä tai kuivattuna, ja sen mehua käytetään sellaisenaan tai käymisteitse siiderinä, jota kutsutaan päärynäksi. Itä-Aasiassa, erityisesti Kiinassa, Japanissa ja Koreassa, päärynää käytetään perinteisenä kansanlääkkeenä alkoholismin, ummetuksen ja yskän hoitoon.()
