Viiniköynnös
Viiniköynnös eli aitoviiniköynnös (Vitis vinifera) on yleisimmin viljelty viiniköynnös. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, joita kasvatetaan viinin ja viinirypäleiden takia sekä koristekasveina ja viininlehtikääryleiden tarpeisiin.
Aitoviini on puutuvavartinen köynnös, joka kasvaisi 15 metriä pitkäksi, mutta sitä leikataan voimakkaasti. Köynnös kiipeää tuen ympärille kiertyvien kärhien avulla. Sormiliuskaiset lehdet kasvavat 5–20 senttimetrin levyisiksi, ja kasvavat vuorottain köynnösvarressa. Voimakkaantuoksuiset kukat ovat kaksineuvoisia, tuulipölytteisiä, ja niistä kypsyy hedelmä eli rypäle.Aitoviiniä on viljelty Egyptissä jo 6 000 vuotta sitten. Se on jalostettu Välimeren seudulla villinä elävästä metsäviiniköynnöksestä (Vitis sylvestris, joissakin lähteissä alalaji Vitis vinifera subsp. sylvestris). Viiniä viljellään Keski- ja Etelä-Euroopassa, Afrikassa Välimeren rannalla ja Etelä-Afrikassa, Pohjois-Amerikassa etenkin Kaliforniassa, Etelä-Amerikassa Chilessä, Argentiinassa, Uruguayssa ja Brasiliassa ja lisäksi Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Suomessa viinikynnöksiä kasvatetaan lähinnä harrastuksena kasvihuoneissa ja etelän suojaisimmilla pihoilla ja parvekkeilla.Aitoviinin paha tuholainen on viinikirva (Viteus vitifoliae). Sen takia viiniviljelmillä käytetään perusrunkona pohjoisamerikkalaista törmäviiniä (Vitis riparia), jonka runkoon aitoviinin halutun lajikkeen oksia vartetaan. Näin tehdään nykyisin lähes kaikilla tärkeimmillä viininviljelysalueilla paitsi Chilessä, jonne viinikirva ei ole levinnyt.()