Vilja
Vilja on kasvi, jota viljellään pääasiassa sen siementen vuoksi. Niitä käytetään ihmisten ja eläinten ravinnoksi, usein jauhettuna hienoksi tai enemmän tai vähemmän täysjyväjauhoksi, mutta myös kokonaisina jyvinä (toisinaan kasvinsyöjäeläimet syövät näitä kasveja myös rehuna). Termi "vilja" viittaa myös nimenomaan näiden kasvien jyviin. Tärkeimmät viljakasvit ovat maissi, vehnä, riisi, hirssi (mukaan lukien durra),ohra jakaura (maailman tuotantomäärien mukaisessa järjestyksessä).
Maataloustieteessä ja elintarviketieteessä termi vilja kattaa pääasiassa Poaceae- (tai Gramineae-) heimoon kuuluvat kasvit, kuten ruis,spelttivehnä jaeinkorn, mutta myös muut kaksisirkkaisiin kuuluvia kasvisperheitä, kuten tattari(Polygonaceae), kvinoa jaamarantti(Amaranthaceae) sekä joskus seesami(Pedaliaceae) ja chia(Lamiaceae), vaikkakin kaksi jälkimmäistä ovat hyvin öljyisiä.
Olkiviljoja ovat myös viljat, joista saadaan jyvän lisäksi kuivattu varsi, jota voidaan käyttää sen omien ominaisuuksien vuoksi: olki. Näitä ovat pääasiassa vehnä, ohra, ruis, kaura ja riisi.
Taloudellinen merkitys Ranskassa
Ranskassa viljakasvien viljelyala on 11 miljoonaa hehtaaria eli puolet maan peltoalasta. Niitä viljellään 50 prosentilla maatiloista, yhteensä 270000:lla maatilalla[1].
40 000 yritystä kerää, varastoi tai jalostaa viljaa. Ranska on maailman toiseksi suurin viljan viejä. Viljan osuus kauppataseesta on vuosittain keskimäärin 9 miljardia euroa[2].
Tärkeimmät lajikkeet
Maailman viisi eniten viljeltyä viljaa ovat maissi, vehnä, riisi,ohra ja durra.
Seuraavia viljoja viljellään laajalti:
- Kanarianraiheinä(Phalaris canariensis)
- Kaura (Avena sativa)
- Vehnä
- Einkorn (Triticum monococcum)
- Spelttivehnä(Triticum spelta), tunnetaan myös nimellä "gallialainen vehnä"
- Vehnä, joka tunnetaan myös nimellä "pehmeä vehnä " (Triticum aestivum)
- Siipikarjan vehnä(Triticum turgidum)
- Tärkkelysvehnä(Triticum dicoccum)
- Durumvehnä(Triticum durum)
- Khorasan-vehnä (Kamut)(Triticum turgidum ssp. turanicum)
- Maissi, joka tunnetaan myös nimellä intialainen vehnä
- Hirssi
- Tavallinen hirssi (Panicum miliaceum)
- Lintuhirssi(Setaria italica)
- Japaninhirssi(Echinochloa frumentacea)
- Helmihirssi(Pennisetum glaucum) tai pikkuhirssi tai kynttilähirssi
- Coix(Coix lachryma-jobi),
- ViljeltyEleusine(Eleusine coracana L.)
- Fonio(Digitaria exilis)
- Sorghum(Sorghum bicolor)
- Teff(Eragrostis tef)
- Ohra (Hordeum vulgare), helmiohra ja kuorittu ohra valmistetaan ihmisravinnoksi.
- Kvinoa(Chenopodium quinoa), pseudovilja(Amaranthaceae).
- Riisi(Oryza sativa), valkoinen riisi on ihmisravinnoksi tarkoitettu valmiste.
- Oryza sativa, aasialainen riisi
- Oryza glaberrima, afrikkalainen tai Casamance-riisi
- Villiriisi(Zizania palustris)
- Tattari(Fagopyrum esculentum), näennäisvilja
- Ruis (Secale cereale)
- Ruisvehnä (Triticosecale)
Maataloudelliset ominaisuudet
Viljoja on kolmea eri tyyppiä kylvöajankohdan mukaan:
Talviviljat
Yleensä syksyllä kylvettävät viljat, joiden on kasvettava talvella kylmässä (vernalisaatio), jotta ne voivat kasvaa ja siten saada koko kasvukautensa päätökseen. Jos ne kylvetään keväällä, ne kasvavat korkeiksi ja heinämäisiksi, mutta eivät pölise.
Kevätviljat
Keväällä kylvetyt viljat voivat ponnahtaa ja saada kasvukiertonsa normaalisti päätökseen.
Vaihtoehtoiset viljat
Ne voivat vielä nousta, kun ne kylvetään lopputalvesta alkukevääseen, ja ne voivat suorittaa kasvukiertonsa normaalisti.
Nämä kehitystavat vastaavat siis erityisiä ilmastollisia tarpeita lämpötilan ja valojakson osalta.
Talviviljojen tuotantopotentiaali on yleensä suurempi kuin kevätviljojen.
Olkiviljojen mukana kulkevia rikkakasveja kutsutaan messikolokasveiksi.
