Viljahirssi
Viljahirssi (Panicum miliaceum) on ympäri maailman viljelty ravinteikas viljalaji. Tavallisesti viljahirssistä puhutaan hirssinä, ja tätä nimitystä käytetäänkin myös monista muista samantapaisista viljoista.Viljahirssin viljelys on todennäköisesti saanut alkunsa Keski-Aasiasta Intiaan ulottuvalla alueella tai mahdollisesti Kiinassa. Nykyäänkin sitä viljellään eniten Aasiassa, varsinkin Intiassa ja Kiinassa. Myös Keski- ja Itä-Euroopassa sitä on viljelty jo yli 6 000 vuotta sitten. Keskiajalla sitä viljeltiin yleisesti Etelä-Ruotsia myöten ja ilmeisesti jopa Karjalankannaksella. Vielä 1800-luvulla sitä viljeltiin muun muassa Saksassa, mutta nykyään sen viljelys Euroopassa rajoittuu itäisimpiin maihin, varsinkin Ukrainaan, jossa yhä on laajoja hirssipeltoja. Hirssin viljelyä on sittemmin kokeiltu vuonna 2011 myös Suomessa EU Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamassa tutkimusohjelmassa menestyksekkäin tuloksin.Viljahirssi on harvinaisen hyvin sopeutunut huonoonkin maaperään, kuivuuteen ja kuumuuteen. Viljahirssi kuuluu C4-kasveihin. Se tuottaa parhaimmillaan sadon jo kahden tai kolmen kuukauden kuluttua kylvöstä.Hirssistä tehdään puuroa ja jauhoa, jolla keliakiaa sairastavat voivat korvata vehnän leivonnassa. Viljahirssin siemenet ovat gluteenittomia. Hirssiä käytetään myös riisin tapaan keitettynä lisukkeena. Suomessa hirssi nimellä hersryynit tai prossa on perinteisesti kuulunut karjalaiseen ruokakulttuuriin.()
