Juovahernekärsäkäs
1. Yleiskuvaus
Tieteellinen nimi | Sitona lineatus |
Luokitus | Järjestys Coleoptera, Curculionidae-heimo |
Maantieteellinen levinneisyysalue | Koko Ranska, suosikkialueena Rennes-Lyonin diagonaalin eteläpuolella (Rhône-Alpes, PACA, South-West, Poitou-Charentes, Grand Ouest, Berry). |
Vaikuttavatviljelykasvit | Palkokasvit(sinimailanen, herneet, härkäpavut, apila, virna, pavut, lantut, linssit jne.) |
2. Biologia ja epidemiologia
Biologinen kierto
Kehitykselle suotuisat olosuhteet
Ympäristö | Matalassa maaperässä sitoneiden aiheuttamia vahinkoja pahentaa usein huhti-toukokuun kuivuus, joka vähentää kyhmyjen määrää. |
Ilmasto | Leudot ja kuivat talvet ovat suotuisia.
|
Kasvupaikan viljelyhistoria | Kevättaimien aikainen taimettuminen on suotuisaa sitoneille. |
Kasvupaikan ympäristö | Kesanto- tai palkokasviviljelmät ja pensasaidat ovat suotuisia sitoneille. |
3. Vahingot
Oireet ja vahingot
Aikuisten lehtien reunoihin tekemillä puoliympyränmuotoisilla lovilla ei ole suurta vaikutusta satoon, toisin kuin toukat, jotka häiritsevät viljelykasvien typensaantia syömällä kyhmyjä ja juuria.
Riski on yleisempi kevätherneillä kuin talviherneillä, ja hernesirkka suosii selvästi härkäpapuja muiden viljelykasvien sijaan, kun sillä on valinnanvaraa.
Mittausjärjestelmät
Herneen osalta interventiokynnys on 5-10 loven kokonaismäärä ensimmäisissä lehdissä.
Haute-Loiren maatalouskamarin mukaan linssin osalta vahinkokynnys on 50 prosenttia kasveista, joissa on yksi tai useampi purema, 20:stä näytteeksi otetusta kasvista.
Haitallisuus
(täydennettävä)
4. Hoitomenetelmät
Viljelykasvien yläpuolella toteutettavat toimenpiteet
Linssin osalta on havaittu, että kyhmytuhot ovat suurempia aikaisin kylvetyillä lohkoilla, joten myöhäinen kylvö voisi auttaa vähentämään karkaamisen aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi, koska sittonit nousevat maasta talvehtimisen jälkeen, pidempi viljelykierto voi vähentää tehokkaan uudelleensijoittumisen ja siten lohkon saastumisen todennäköisyyttä. Sitonit kykenevät kuitenkin lentämään huomattavia matkoja, joten aikuiset yksilöt voivat myös saastuttaa lohkon kauempaa.
Jälkihoitoratkaisut
Tyyppi | Kuvaus | Tehokkuus |
Kemiallinen torjunta | Katso luettelo hyväksytyistä tuotteista Terres Inovian verkkosivuilta (viitteet) | Torjunta on tehokasta vain, jos aikuisiin vaikutetaan ennen munintaa (6 lehden vaihe kevätherneissä, 8-10 lehden vaihe talviherneissä) |
Innovatiiviset ratkaisut
/
5. Lisätietoja...
Otsikko | Asiakirjan tyyppi | Vuosi | Tekijät | Julkaisija | Précisions |
---|---|---|---|---|---|
Ephytia-sivu : herneen nokikärsäkäs | Verkkosivusto | / | INRA | INRA | linkki verkkosivustolle |
ABAA-tietokanta: herneen lehtilaikku | Verkkosivusto | 2017 | EcophytoPIC | ACTA | linkki verkkosivustolle |
Herbea: herneen nisäkäs | Verkkosivusto | 2017 | Solagro | Solagro | linkki verkkosivustolle |
Herne Sitone | Verkkosivusto | 2017 | Arvalis | Arvalis | linkki sivustolle |
Sitone on herne | Verkkosivusto | 2017 | Terres Inovia | Terres Inovia | linkki verkkosivustolle |
5 linssin tuholaista | Tekninen esite | / | Haute-Loiren maatalouskamari, Groupement des producteurs de la lentille verte du Puy (Linssin tuottajien ryhmä) | Haute-Loiren maatalouskamari | esitteet |
Linssi, muinainen viljelykasvi nykyaikana. | Kirja | 2007 | P. Sevenson, M. Dhillon, H. Sharma, M. El Bouhssini | Springer Alankomaat | Luku 20 : Linssin hyönteistuholaiset ja niiden hallinta (s. 331-348) |
Liitteet
S'attaque aux cultures
Malline:Techniques favorisant la présence de ce bioagresseur