Pensasaita

Viljely ja tuotanto - Monivuotiset kasvit

Monivuotiset kasvit Maatalousmetsätalous Biologinen monimuotoisuus Hiilen kierto ja kasvihuonekaasut

Selite: pensasaita

Production

Pensasaita on pensaiden tai puiden ja pensaiden muodostama rivi, joka kasvaa ruohovartisen kasvillisuuden päällä ja jota käytetään yleensä alueen rajaamiseen. Pensasaidat voivat koostua yhdestä lajista (yksipuoliset pensasaidat) tai useista lajeista. Niitä kutsutaan monipuolisiksi pensasaidoiksi, kukkiviksi pensasaidoiksi, maalaispensasaidoiksi, luonnonpensasaidoiksi, luonnonpensasaidoiksi, pensasaidoiksi, tuulensuojiksi, eläviksi pensasaidoiksi, maaseutupensasaidoiksi jne

Pensasaitojen moninaiset tehtävät

• Vesistöjen, rakennusten, viljelykasvien ja karjan suojaaminen.
• Eroosion torjunta.
• Veden puhdistus ja imeytyminen.
• Hiilen varastointi.
• Biologisen monimuotoisuuden tukeminen.
• Puun ja muiden luonnonvarojen tuotanto.
• Maatilojen, kotien, kävelyteiden ja yhteisön tilojen ympäristön parantaminen.
• Kulttuuri-identiteetti ja historiallinen käyttö.

Puiden tehtävät maataloudessa. Lähde: Ranskan agrometsäyhdistys.

Lajin valinta

Kun pensasaitaasennetaan tai korvataan, on kiinnitettävä erityistä huomiota puulajin valintaan. Lajin valinnassa on otettava huomioon istutusalueen maaperä- ja ilmasto-olosuhteet sekä tavoitteet (pensasaita, joka tuottaa puuta, suojaa karjaa säältä, tarjoaa rehua, lisää biologista monimuotoisuutta jne.).

Lisäksi on suositeltavaa käyttää paikallisia lajeja, jos mahdollista luonnonvaraisia lajeja."Végétal local" -merkki on hyvä tapa varmistaa tämä. Nuoria kasveja voidaan ottaa myös lähialueilta (omistajan luvalla). Ei-tyhjentävä luettelo käytettävistä lajeista löytyy täältä sivulta 60. Paikallisista lajeista koostuva, ympäristöön ja maisemaan sopeutettu koostumus mahdollistaa kasvien biologisen monimuotoisuuden hyödyntämisen ja takaa siten kokonaisuuden pitkäikäisyyden sekä muotojen, värien ja tuoksujen moninaisuuden hyödyntämisen.

Erilaiset morfologiat

Pensasaidat voidaan luokitella useiden kriteerien mukaan, kuten korkeiden puiden esiintyminen ja niiden hoitotapa.

Heikentynyt pensasaita

Heikentynyt pensasaita. Kuvan luotto: © Guénael Hallart.

Heikentyneet pensasaidat ovat seurausta liiallisesta hoitopaineesta, joka voi joissakin tapauksissa johtua karjasta tai epäasianmukaisesta mekaanisesta hoidosta. Vain kiinteät kasvinosat, kuten kuolevat kannot, jäävät näkyviin. Tämäntyyppinen pensasaita täyttää huonontuneita tehtäviä, vaikka tietyt lajit voivat elää sen kanssa.

Vaikutukset :

• Paikallisen ilmaston säätelyyn: + - Eroosion vähentämiseen
• Eroosion rajoittaminen: + - Hiilen varastointi
• Hiilivarastot: +
• Biologisen monimuotoisuuden tukeminen : ++
• Puun ja muiden luonnonvarojen tuotanto: +
• Kulttuuri-identiteetti ja historiallinen käyttö: +

+ = hyvä / ++ = erittäin hyvä.

Vähäinen suojaus

Matala pensasaita. Kuvan luotto: © Guénael Hallart.

Matalat pensasaidat koostuvat yleensäpensaista, joita leikataan vuosittain latvasta ja molemmilta sivuilta. Sen lisäksi, että nämä pensasaidat tukevat erityistä biologista monimuotoisuutta, ne voivat auttaa rajoittamaan maaperän eroosiota. Ne ovat myös tietyille alueille ominaisia.

Vaikutukset :

• Paikallisen ilmaston säätely: + - Maaperän eroosion vähentäminen: + - Maaperän eroosion vähentäminen
• Eroosion rajoittaminen: ++
• Hiilivarastot: +
• Biologisen monimuotoisuuden tukeminen : ++
• Puun ja muiden luonnonvarojen tuotanto : +
• Kulttuuri-identiteetti ja historiallinen käyttö: ++

+ = Hyvä / ++ = Erittäin hyvä.

Pensasaitaus

Pensasaitaus. Kuvan luotto: © Guénael Hallart.

Korkeat pensasaidat koostuvat pensaslajeista, joiden annetaan kasvaa pystysuoraan. Niissä on enemmän erilaisia lajeja, ja niiden korkeus voi vaikuttaa ilmastoon paikallisesti.

Vaikutukset :

• Régulation du climat local : ++
• Eroosion rajoittaminen : ++
• Hiilen varastointi: ++
• Biologisen monimuotoisuuden tukeminen: ++
• Puun ja muiden luonnonvarojen tuotanto: ++
• Kulttuuri-identiteetti ja historiallinen käyttö: ++

+ = Hyvä / ++ = Erittäin hyvä.

Puiden suuntaaminen

Puiden linjaus. Kuvan luotto: © Guénael Hallart.

Puulinjat koostuvat yksinomaan korkeakasvuisista puista, jotka voidaan kaataa. Korkeakasvuiset puut voivat tukea monenlaisia lajeja ja tuottaa puuta ja/tai rehua. Historiallinen tekniikka oli antaa leikattujen oksien pudota maahan ja kerätä ne talven lopulla, kun karja oli ehtinyt syödä lehtiä.

Vaikutukset :

• Paikallinen ilmaston säätely : ++
• Eroosion rajoittaminen: ++ Hiilen varastointi
• Hiilivarastot: ++
• Biologisen monimuotoisuuden tukeminen: ++
• Puun ja muiden luonnonvarojen tuotanto: ++
• Kulttuuri-identiteetti ja historiallinen käyttö: ++

+ = Hyvä / ++ = Erittäin hyvä.

Monikerroksinen pensasaita

Moniruutuinen pensasaita. Kuvan luotto: © Guénael Hallart.

Moniraitainen pensasaita koostuu ruohovartisesta kerroksesta, pensaskerroksesta ja puukerroksesta. Tämä on pensasaidatyyppi, jolla on suurin toiminnallinen potentiaali.

Vaikutus :

• Paikallinen ilmaston säätely : ++
• Eroosion rajoittaminen : ++
• Hiilivarastot : ++
• Biologisen monimuotoisuuden tukeminen: ++
• Puun ja muiden luonnonvarojen tuotanto: ++
• Kulttuuri-identiteetti ja historiallinen käyttö: ++

+ = Hyvä / ++ = Erittäin hyvä.

Ylläpitoon liittyvä dynamiikka

Pensasaidan tyyppi riippuu erityisesti siitä, miten hyvin sitä ylläpidetään. Esimerkiksi matala pensasaita, jota ei enää hoideta, muuttuu muutaman vuoden kuluttua korkeaksi pensasaidaksi. Käänteisesti korkeapensasinen pensasaita voi joutua suurten huoltotoimenpiteiden kohteeksi, jolloin se muuttuu matalaksi pensasaidaksi. Lisäksi kaikki pensasaidat, joita ei hoideta asianmukaisesti, heikkenevät väistämättä.

Kaavio pensasaidan kehittymisestä käytettyjen hoitomenetelmien mukaan. Kuvan luotto: © Guénael Hallart.

Kukin näistä pensasaidoista voi täyttää enemmän tai vähemmän ekologisia tehtäviä. Näiden toimintojen tärkeys riippuu muista tekijöistä, kuten pensasaidan hoitotavasta, sen suuntauksesta rinteeseen nähden, siitä, onko pensasaidan juurella enemmän tai vähemmän leveä nurmikaistale (niin sanottu helma) ja onko pensasaita erillinen vai liittyykö se pensasaitojen verkostoon.

On myös huomattava,että pensasaidan biodiversiteettipotentiaali voi vaihdella huomattavasti eri pensasaidetyyppien välillä. Yhdessä pensasaitatyypissä esiintyviä lajeja ei kuitenkaan välttämättä esiinny toisessa pensasaitatyypissä. Näin ollen maiseman mittakaavassa on tärkeää pyrkiä säilyttämään ympäristöjen (ja siten pensasaidantyyppien) monimuotoisuus. Pensasaidanteiden hoidon ja käytön levittäminen koko tilalle auttaa ylläpitämään paikallista biologista monimuotoisuutta. Lisäksi näitä erilaisia lähestymistapoja on mahdollista sovittaa yhteen pensasaidan potentiaalin lisäämiseksi esimerkiksi istuttamalla korkeita puita tai leikkaamattomia pensaita matalaan pensasaitaan.

Erilaiset pensasaitamuodot. Lähde: Arbre et Paysage 32.

Säännöt

Istutus

Yleisesti ottaen tontin rajalle sijoitetut pensasaidat eivät saa ulottua naapurikiinteistön yli, ja niiden on noudatettava seuraavaa periaatetta (vrt. siviililain 671-673 pykälä):

• 50 cm: n takapenger (etäisyys rajaviivan ja rungon keskilinjan välillä) pensasaidoille, joiden korkeus (etäisyys puun tyvestä sen latvaan) on alle 2 m.
• 2 m:n etäisyys yli 2 m korkeille pensasaidoille.

Nämä säännöt vanhentuvat kolmenkymmenen vuoden kuluessa. Naapurin omistaja ei siis voi enää 30 vuoden kuluttua vaatia näiden yleisten sääntöjen soveltamista. Lisäksi poikkeuksia voidaan tehdä yhteisen sopimuksen (convention) tai "destination du père de famille" nojalla. Jälkimmäinen termi viittaa siihen, että voidaan osoittaa, että kyseiset kaksi tonttia kuuluivat samalle omistajalle ja että jälkimmäinen oli vastuussa istutuksesta.

Jakolinjalle istutetut pensasaidat katsotaan yhteisiksi, jollei muuta voida osoittaa.

Lineaaristen liikenne- ja energiainfrastruktuurien osalta säännöt riippuvat infrastruktuurin tyypistä:

• Yksityistiet: ei erityisiä sääntöjä.
• Maaseututiet: ei yleissääntöä, mutta pensasaita ei saa istuttaa tieoikeuden rajaa pidemmälle eikä se saa ulottua tieoikeuden yläpuolelle. Erityissäännöt voidaan kuitenkin antaa kunnan säännöissä.
• Kunnalliset, departementaaliset ja valtakunnalliset tiet: jollei siihen ole nimenomaista lupaa, yli 2 metriä korkeat istutukset on jätettävä 2 metrin päähän yleisestä alueesta ja 50 senttimetrin päähän enintään 2 metriä korkeista istutuksista.
• Rautatiet: Vähintään 2 metrin etäisyyttä on noudatettava.
• Valtion omistamat vesistöt: 3,25 m:n etäisyys (jalankulkuväylän käyttöoikeus) ja tarvittaessa 9,75 m:n lisäetäisyys (hinausväylän käyttöoikeus). Hallintoviranomainen voi pienentää näitä etäisyyksiä.
• Muut kuin kotitalouskäyttöön tarkoitetut vesistöt: ei erityisiä sääntöjä, kunhan ne eivät vaikuta vesistön virtaukseen tai naapurikiinteistöihin. Erityissääntöjä voidaan kuitenkin antaa vesien kehittämis- ja hoitosuunnitelmissa (SAGE) ja tulvariskien ehkäisysuunnitelmissa (PPRI).
• Sähkönsiirtoverkot: ei erityissääntöjä edellyttäen, että istutukset eivät ulotu yleiseen alueeseen, johon sähköverkko on asennettu.
• Puhelinlinjat: ilmajohdoille ei ole rajoituksia, ja maanalaisten linjojen on oltava 50 cm:n etäisyydellä. Erityistoimenpiteistä voidaan kuitenkin määrätä sovintosopimuksessa tai lääninhallituksen määräyksessä, jossa hanke todetaan yleisen edun mukaiseksi. Erityissääntöjä voidaan antaa myös kaupunkisuunnittelulain nojalla (PLU, aluerajausmääräykset, tulvariskien torjuntasuunnitelma jne.).

Paras tapa määritellä istutushanke on ottaa yhteyttä paikalliseen neuvostoon ja selvittää mahdolliset erityissäännöt. Paikalliset lajit kannattaa myös valita huolellisesti. Tältä osin"Végétal local" -merkki takaa, että kasvit ovat luonnonvaraisia ja paikallista alkuperää.

Kun raivataan

Tavallisessa lainsäädännössä on useita sääntöjä, joita täydennetään viljelijöitä koskevilla YMP:n säännöksillä. Näin ollen jokaisen (juridisen tai luonnollisen henkilön), joka haluaa raivata pensasaidan, on ensin varmistettava seuraavien säännösten noudattaminen:

Omistusoikeus

Yleisesti ottaen vuokralaisen on ensin varmistettava, että maanomistaja suostuu kyseisen pensasaidan poistamiseen. Lisäksi pensasaitoja koskevat erityislausekkeet voidaan sisällyttää maaseudun vuokrasopimukseen, johon sisältyy ympäristölausekkeita tai todellinen ympäristövelvoite (REO).

Yleinen terveys ja turvallisuus

Jos pensasaita sijaitsee juomaveden valuma-alueen suojavyöhykkeellä tai tulvariskien ehkäisysuunnitelmassa (PPRI), pensasaidan poistamista voidaan säännellä.

Maisema ja kulttuuriperintö

Jos pensasaita sijaitsee maisemansuojelualueella (luokiteltu alue, rekisteröity alue, merkittävä kulttuuriperintökohde tai historiallinen muistomerkki), pensasaitojen poistamiseen voidaan soveltaa kaupunginhallituksen ja/tai Bâtiments de France -arkkitehdin (ABF) määräyksiä.

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

Kaupunkisuunnittelua koskevissa asiakirjoissa (erityisesti PLU-asiakirjoissa ) voidaan antaa sääntöjä tiettyjen pensasaidanteiden suojelemiseksi (maiseman, ekologisen jatkuvuuden ja luokiteltujen metsäalueiden (EBC) suojellut elementit). Kunnat, joilla ei ole kaupunkisuunnittelua koskevaa asiakirjaa, voivat kuitenkin toteuttaa pensasaitojen suojeluohjelman kaupunkisuunnittelulain R.421-23.i pykälän mukaisesti tehdyllä kunnallisella päätöksellä. Jos pensasaita kuuluu maankäyttösuunnitelman piiriin, erityisistä vaatimuksista voidaan lisäksi säätää prefektuurin asetuksella.

Teitä reunustavien kujien ja puurivien erityistapaus : Ympäristölain L.350-3 pykälässä kielletään näiden alueiden vahingoittaminen lukuun ottamatta terveydellisiä, ihmisten ja omaisuuden turvallisuuteen ja maisemaan liittyviä syitä. Tällaisissa tapauksissa on määriteltävä ja toteutettava toimenpiteet, joilla varmistetaan, että biologinen monimuotoisuus ei vähene.

Vesilainsäädäntö

Vesistöjen varrella olevat pensasaidat, joita kutsutaan myös nimellä rantametsätovat tärkeässä asemassa jokirantojen säilyttämisessä, eroosion rajoittamisessa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä. Niiden tuhoaminen, joka merkitsee vesistön profiilin muuttamista, edellyttää vesilain mukaista ilmoitusta (jos kyseessä on alle 100 metrin pituinen pensasaita) ja tarvittaessa lupaa (ks. ympäristösäännöstön R.214-1 artiklan 3.1.2.0 kohta). Rantakasvillisuuden poistamisella voi olla myös merkittävä vaikutus valon määrään, jota tarvitaan elämän ylläpitämiseksi vesistössä, ja se voi johtaa kutualueiden tuhoutumiseen. Tällaiset työt voivat kuulua myös saman artiklan 3.1.3.0 ja 3.1.5.0 kohdan soveltamisalaan.

Biologisen monimuotoisuuden suojelualueet

Kansallisista luonnonsuojelualueista (RNN), alueellisista luonnonsuojelualueista (RNR), riista- ja villieläinten suojelualueista (RCFS) sekä biotooppien (APPB), luontotyyppien (APPHN) ja geotooppien (APPG) suojelua koskevista prefektuurien määräyksistä on annettu erityissäännöksiä, ja niissä voidaan kieltää pensasaitojen poistaminen.

Suojellut lajit

Tietyt suojellut lajit nauttivat suojeluasemaa yksilöiden ja niiden elinympäristöjen osalta. Luettelot kyseisistä lajeista löytyvät seuraavista asetuksista:

• Maannisäkkäät: 23. huhtikuuta 2007 annettu ministeriön asetus.
• Linnut: 29. lokakuuta 2009 annettu ministeriön asetus.
• Sammakkoeläimet ja matelijat: 8. tammikuuta 2021 annettu ministeriön asetus.
• Hyönteiset: 23. huhtikuuta 2007 annettu ministeriön asetus.
• Kasvisto : 20. tammikuuta 1982 annettu ministeriön asetus ja 17. elokuuta 1989 annettu prefektuurin asetus (Picardie).

Poikkeuksia voidaan kuitenkin myöntää tietyin edellytyksin.

Biologisen monimuotoisuuden nettovähenemättä jättäminen

Biodiversiteettilain hyväksymisen jälkeen vuonna 2016 ympäristölain yhteisissä säännöksissä (vrt. L.110-1 artikla) vahvistetaan ERC-järjestyksen periaatetta - Vältetään biologiselle monimuotoisuudelle ja sen tarjoamille palveluille aiheutuvia vahinkoja, jos se ei onnistu, vähennetään niitä ja lopuksi korvataan vahingot, joita ei ole voitu välttää eikä vähentää. Tässä periaatteessa, jossa on käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa taloudellisesti hyväksyttävin kustannuksin, on otettava huomioon lajit, luontotyypit ja ekologiset toiminnot. Sen tavoitteena on oltava, että biologinen monimuotoisuus ei menetä tai jopa lisääntyy.

Lisäksi korvaaviksi toimenpiteiksi määritellyt pensasaidat on säilytettävä koko vaikutuskauden ajan.

Lisäksi pensasaitojen kitkeminen on kielletty erityisesti maanviljelijöiden osalta. DDT voi kuitenkin myöntää luvan. Nämä luvat voidaan myöntää seuraavin edellytyksin:

• Hävittäminen ilman uudelleenistutusta jostakin seuraavista syistä:
  • Tontille pääsyä ja sen käyttöä varten tarvittavan uuden, enintään 10 metriä leveän kulkutien rakentaminen.
  • Rakennusluvan saaneen maatilarakennuksen perustaminen tai laajentaminen.
  • Prefektin päättämä pensasaidan terveydenhoito.
  • Prefektin hyväksymämetsäpalosuojaus.
  • Ojan kunnostaminen hydraulisen kierron palauttamiseksi.
  • Yleisen edun mukaiseksi julistettu työ.
  • Yleisen edun mukaiseksi julistettuihin töihin liittyvämaankäyttötoimenpide, johon liittyy julkinen kuuleminen.
• Samankaltaisen lineaarisen kohteen siirtäminen samaan paikkaan tai samankaltaisen lineaarisen kohteen siirtäminen ympäristön kannalta parempaan paikkaan.

Pensasaidan hoito

Velvoitteet

Kiinteistöjen rajoilla olevat pensasaidat katsotaan yhteisiksi, jollei päinvastaista voida osoittaa. Molemmat omistajat ovat näin ollen vastuussa raja-aidan ylläpidosta. Naapurit voivat välttää tämän velvollisuuden luopumalla yhteisomistuksesta.

Myös rajalle istutetut puut ovat yhteistä omaisuutta. Kun ne kuolevat, kaadetaan tai kitketään, ne jaetaan tasan. Hedelmät kerätään yhteisin kustannuksin ja jaetaan (vrt. siviililain 667-670 pykälä).

Jos kyseessä on jakamaton pensasaita, naapuriomistaja voi toimia suoraan juuriin, pensaskerttuihin tai oksiin, mutta ei oksiin, puihin tai pensaisiin. Hän voi kuitenkin velvoittaa pensasaidan omistajan ylläpitämään niitä (vrt. siviililain 663 pykälä).

Jos pensasaidat sijaitsevat lineaaristen liikenne- ja energiainfrastruktuurien varrella:

• Yksityistiet: eri omistajien velvollisuus osallistua tien kunnossapitoon ja ylläpitoon suhteessa omaan osuuteensa.
• Tiet ja rautatiet: jos kunnossapito on puutteellista, isännöitsijä voi tehdä töitä omistajien kustannuksella.
• Muut kuin kotitalouksien vesistöt: kunnossapitovelvoite, jonka tarkoituksena on säilyttää vesistön tasapainoprofiili ja mahdollistaa veden luonnollinen virtaus.
• Sähkönsiirtoverkot : ei erityissääntöjä edellyttäen, että istutukset eivät ulotu yleiselle alueelle, jonne sähköverkko on asennettu (kustannuksista vastaa operaattori tai omistaja tapauksesta riippuen).

Valmistumisaika

Viljelijöiden osalta pensasaidat eivät saa olla kunnossa 1. huhtikuuta ja 31. heinäkuuta välisenä aikana (YMP:n asettama kieltoaika).

Kaikissa muissa tapauksissa asetuksissa ei säädetä mitään erityistä määräaikaa. Suojeltuja eläinlajeja koskevissa asetuksissa kielletään kuitenkin suojeltujen eläinlajien yksilöiden vahingoittaminen. Näiden asetusten noudattamiseksi huoltotöitä ei saa tehdä pesimäaikana, joka on lintujen ja monien muiden ryhmien osalta yleensä 15. maaliskuuta ja 15. elokuuta välisenä aikana.

Lisäksi pensasaitojen hedelmien kasvun ja siten ravintoresurssien saatavuuden huomioon ottamiseksi suositellaan, että pensasaitoja hoidetaan tammikuun ja maaliskuun puolivälin välisenä aikana.

Ylläpitokustannukset

	Ajanjakso hoitoajankohta	Tiheys taajuus	Halkaisija halkaisija oksat	Eteenpäin suuntautuva nopeus nopeus	Kustannukset tunnissa tunti
Moottorisaha	Marraskuu maaliskuu	10-20 vuotta	Kaikki halkaisijat	20-40 m/h	-
Kaavin	Loppukesä talveen	Joka enintään 2 vuotta	2 cm	2-3 km/h	45-55 €/h
Levyleikkuri	Talvi	5-7 vuotta	20 cm	0,6-1,5 km/h	65-80 €/h
Veitsenleikkurit	Loppukesä talveen	2-3 vuotta	2-3 cm	1,5-2,5 km/h	55-65 €/h
Pensasleikkuri	Talvi	3-5 vuotta	10 cm pitkä	0,5-1 km/h	55-65 €/h

Lue lisää

Jos haluat lisätietoja pensasaidan istuttamisesta ja ylläpidosta, klikkaa tästä.

Lähteet

• Pensasaita - Arbre et Paysage 32.
• Pensasaidat, kysymykset ja määräykset - Direction départementale des territoires.