This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Ominaisuus:A un titre  + (Cette propriété est de type Text)
• Ominaisuus:Adresse  + (Cette propriété est de type Texte.)
• Ansaripirkko  + (Cryptolaemus montrouzieri on Coccinellidae-heimoon kuuluvakuoriaislaji, joka on kotoisin Australiasta. Tämän leppäkertun aikuisia ja toukkia käytetään biologisena torjunta-aineena jauhiaisia vastaan.)
• Ominaisuus:Import GECO le  + (Date)
• Ominaisuus:A une date de mise en ligne  + (Date)
• Mustatupelo  + (Disposition :)
• Keltikset  + (Disposition :)
• Lännenkolmioka  + (Disposition :)
• Ominaisuus:A un email  + (Email)
• Emäkit  + (Emäkit (Fumaria) on unikkokasveihin (Papaveraceae), aiemmin emäkkikasveihin (Fumariaceae) sijoitettu kasvisuku. Siihen kuuluu noin 50 lajia, joista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Euroopassa. Emäkit ovat kiurunkannusten (Corydalis) lähisukulaisia.)
• Englanninraiheinä  + (Englanninraiheinä(Lolium perenne L.) on monivuotinen ruohovartinen kasvi Poaceae-sukuun kuuluva kasvi, jota viljellään yleisesti rehukasvina. Yleisnimet: monivuotinen raiheinä, englantilainen raiheinä, ruohoraiheinä, hyvä raiheinä.)
• Loiskärpäset  + (Epäsiisti" ulkonäkö 1:stä useampaan sukupolveen/vuosi. Aikuiset munivat lehtiin tai isäntään. Havaittavissa toukokuusta lokakuuhun.)
• Etelänpäiväkiitäjä  + (Etelänpäiväkiitäjä (Macroglossum stellatarum) on keskikokoinen kiitäjäperhoslaji. Se on ahkera vaeltaja, joka lentää säännöllisesti pitkiäkin matkoja.)
• Etelänrölli  + (Etelänrölli (Agrostis castellana) on rölli … Etelänrölli (Agrostis castellana) on röllien sukuun kuuluva monivuotinen heinäkasvilaji. Se muistuttaa suuresti nurmirölliä. Etelänrölliä viljellään nurmikkoheinänä. Lajinimi castellana viittaa Espanjan alueeseen (Kastilia), missä etelänrölliä myös kasvaa.Kastilia), missä etelänrölliä myös kasvaa.)
• Euroopankeltasappi  + (Euroopankeltasappi (Blackstonia perfoliata) on yksivuotinen katkerokasvilaji, jota esiintyy Euroopassa.)
• Varjomuratti  + (Euroopanmuratti (Hedera helix) – käytetään myös nimityksiä muratti ja varjomuratti – on araliakasvien heimoon ja murattien sukuun kuuluva kasvilaji, joka on Länsi-Euroopassa suosittu koristekasvi.)
• Peltoemäkki  + (Fumitori(Fumaria officinalis) on Cronquistin klassisen luokittelun (1981) mukaan Fumariaceae-sukuun tai APG III:n fylogeneettisen luokittelun (2009) mukaan Papaveraceae-sukuun kuuluva ruohokasvi.)
• Karheapillike  + (Galeopsis tetrahit, joka tunnetaan ranskaksi nimillä Galéopside à tige carrée, d'Ortie épineuse tai d'Ortie royale, on Lamiaceae-heimoon kuuluva ruohokasvi.)
• Gammayökkönen  + (Gamma- tai Lambda- eli Autographa gamma -mato on Noctuidae-heimoon kuuluva perhoslaji.)
• Ominaisuus:A des coordonnées GPS  + (Geographic coordinates)
• Granaattiomena  + (Granaattiomena on Lythraceae-heimoon kuuluvan granaattiomenapuun (Punica granatum) hedelmä. Se on kotoisin maantieteelliseltä alueelta, joka ulottuu Länsi- ja Keski-Aasiasta.())
• Guavat  + (Guava on Myrtaceae-sukuun kuuluvan pienen guavapuun(Psidium guajava) hedelmä. Guavia on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta, mutta nykyään sitä viljellään trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla kaikkialla maailmassa.)
• Haarikot  + (Haarikot (Sagina) on kohokkikasvien heimoon kuuluva kasvisuku, johon kuuluu pieniä yksi- ja monivuotisia ruohovartisia kasveja. Sukuun kuuluu noin 25 lajia.)
• Haavanlasisiipi  + (Haavanlasisiipi (Sesia apiformis) on keskikokoinen, ulkonäöltään huomattavan pistiäismäinen perhonen.)
• Haavanlehtikuoriainen  + (Haavanlehtikuoriainen (Chrysomela populi) on aikuisena talvehtiva kovakuoriainen.)

• Tuholaiset ja taudit  + (Hae tuholaisia luokittain :)

• Haisukurjenpolvi  + (Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) on lehdoissa ja kivikoissa tavattava yksivuotinen tai useimmiten kaksivuotinen kurjenpolvi. Koko kasvi haisee epämiellyttävältä.)
• Haisusauramo  + (Haisusauramo (Anthemis cotula) on yksivuotinen, pahalta haiseva mykerökukkainen ruohokasvi. Laji on kotoisin Euroopasta, mutta levinnyt ihmisen mukana laajalti myös muille mantereille.)
• Haisusavikka  + (Haisusavikka (Chenopodium vulvaria) on savikoiden sukuun kuuluva yksivuotinen, matalakasvuinen kasvi. Se haisee mädältä kalalta ja on pahanhajuinen.)
• Hallamittari  + (Hallamittari (Operophtera brumata) on loppusyksyn erittäin yleinen yöperhoslaji.)
• Hamput  + (Hamput (Cannabis) on hamppukasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu kolme tunnettua kasvilajia. Lajit esiintyvät alun perin luonnonvaraisina Aasiassa.)
• Hanhentatar  + (Hanhentatar (Persicaria maculosa) on kosteikkotattarien eli ukontattarien sukuun kuuluva yksivuotinen kasvilaji.)
• Harakankaunokki  + (Harakankaunokki (Centaurea diffusa) on kasvilaji kaunokkien suvussa.)
• Harja-akaasia  + (Harja-akaasia (Acacia paradoxa) on akaasioiden sukuun kuuluva keltakukkainen pensas.)
• Harmaakaalisinappi  + (Harmaakaalisinappi eli hilmiö (Erucastrum incanum, syn. Hirschfeldia incana) on ristikukkaiskasveihin kuuluva yksivuotinen kasvilaji. Se on luokiteltu pitkään hilmiöiden sukuun, mutta siirretty kaalisinapeihin 2010-luvulla.)
• Harmaakellokanerva  + (Harmaakellokanerva (Erica cinerea) on Euroopassa tavattava, kanervakasveihin kuuluva varpu. Se elää karuissa oloissa nummilla, avoimilla metsämailla ja rannikoilla, se viihtyy kuivissa, vettä läpäisevissä maissa.)
• Harmaaminttu  + (Harmaaminttu (Mentha longifolia) on isokokoinen, aromaattisen tuoksuinen ruohokasvi minttujen suvussa. Sitä viljellään maustekasvina.)
• Harmio  + (Harmio eli idänharmio (Berteroa incana) on kaksi- tai monivuotinen valkokukkainen ristikukkaiskasvi.)
• Havununna  + (Havununna (Lymantria monacha) on villakkaisiin kuuluva perhonen. Se on tunnettu, ja suuressa osassa esiintymisaluettaan merkittävä, metsätalouden tuholainen.)
• Heinäsirkat  + (Heinäsirkat (Acrididae) on suorasiipisten hyönteisten heimo. Siihen kuuluu yli 10 000 lajia. Suomenkielisen nimensä heinäsirkat saivat Mikael Agricolalta. Sana heinäsircat mainitaan ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.)
• Heinätähtimö  + (Heinätähtimö (Stellaria graminea) on hento, kohokkikasveihin kuuluva ruohokasvi, jonka tähtimäiset kukat ovat valkeat.)
• Heisisavikka  + (Heisisavikka (Chenopodium opulifolium) on savikkakasveihin kuuluva kasvilaji.)
• Heliotroopit  + (Heliotroopit (Heliotropium) on kasvisuku, joka kuuluu heliotrooppikasveihin, aiemmin vaihtoehtoisesti lemmikkikasvien heimon Heliotropioideae-alaheimoon. Sukuun kuuluu noin 250 trooppisilla ja lämpimillä alueilla kasvavaa lajia.)
• Helvet  + (Helvet eli tähkähelvet (Phalaris) on heinäkasvien heimoon kuuluva suku. Helpilajeja esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Sukuun kuuluu noin kaksikymmentä lajia. Lajien lehtilapa on leveä ja litteä. Kukinto on tiheä röyhy.)
• Herne  + (Herne eli satoherne (Lathyrus oleraceus) on herne­kasvien heimoon kuuluva iki­vanha viljelyskasvi. Sitä viljellään sekä ihmis­ravinnoksi että rehuksi. Siitä käytetään ravinnoksi yleensä siemenet, mutta joidenkin hernelajikkeiden palotkin ovat syötäviä.)
• Hernekirva  + (Hernekirva (Acyrthosiphon pisum) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Se on merkittävä herneen ja sinimailasen viljelyn tuholainen.)
• Herukkakirva  + (Herukkakirva (Cryptomyzus ribis) on kirvoihin kuuluva hyönteislaji. Se saattaa olla merkittävä tuholainen herukanviljelyssä.)
• Hevonhierakka  + (Hevonhierakka (Rumex longifolius) on 50–120 cm korkea jäykkävartinen monivuotinen ruohokasvi.)
• Hiilen kierto ja kasvihuonekaasut  + (Hiiliatomi on yksi maapallon runsaimmista alkuaineista, ja se on kaikkien tunnettujen elämänmuotojen peruskomponentti.)
• Hiirenhäntä  + (Hiirenhäntä (Myosurus minimus) on pienikokoinen kasvilaji leinikkikasvien heimossa. Tieteellisen nimensä, kuten myös muun muassa suomalaisen ja ruotsalaisen nimensä, laji on saanut hiiren tai rotan häntää muistuttavasta hedelmävaiheen kukkavanastaan.)
• Hiirenvirna  + (Hiirenvirna (Vicia cracca) eli hiirenherne on hernekasveihin kuuluva, Euroopassa ja Aasiassa yleinen monivuotinen kasvi. Se viihtyy monilla kasvupaikoilla, kuten kesannoilla, viljapelloilla ja niityillä.)