This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Haavanlasisiipi  + (Haavanlasisiipi (Sesia apiformis) on keskikokoinen, ulkonäöltään huomattavan pistiäismäinen perhonen.)
• Haavanlehtikuoriainen  + (Haavanlehtikuoriainen (Chrysomela populi) on aikuisena talvehtiva kovakuoriainen.)
• Tuholaiset ja taudit  + (Hae tuholaisia luokittain :)
• Haisukurjenpolvi  + (Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) on lehdoissa ja kivikoissa tavattava yksivuotinen tai useimmiten kaksivuotinen kurjenpolvi. Koko kasvi haisee epämiellyttävältä.)
• Haisusauramo  + (Haisusauramo (Anthemis cotula) on yksivuotinen, pahalta haiseva mykerökukkainen ruohokasvi. Laji on kotoisin Euroopasta, mutta levinnyt ihmisen mukana laajalti myös muille mantereille.)
• Haisusavikka  + (Haisusavikka (Chenopodium vulvaria) on savikoiden sukuun kuuluva yksivuotinen, matalakasvuinen kasvi. Se haisee mädältä kalalta ja on pahanhajuinen.)
• Hallamittari  + (Hallamittari (Operophtera brumata) on loppusyksyn erittäin yleinen yöperhoslaji.)
• Hamput  + (Hamput (Cannabis) on hamppukasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu kolme tunnettua kasvilajia. Lajit esiintyvät alun perin luonnonvaraisina Aasiassa.)
• Hanhentatar  + (Hanhentatar (Persicaria maculosa) on kosteikkotattarien eli ukontattarien sukuun kuuluva yksivuotinen kasvilaji.)
• Harakankaunokki  + (Harakankaunokki (Centaurea diffusa) on kasvilaji kaunokkien suvussa.)
• Harja-akaasia  + (Harja-akaasia (Acacia paradoxa) on akaasioiden sukuun kuuluva keltakukkainen pensas.)
• Harmaakaalisinappi  + (Harmaakaalisinappi eli hilmiö (Erucastrum incanum, syn. Hirschfeldia incana) on ristikukkaiskasveihin kuuluva yksivuotinen kasvilaji. Se on luokiteltu pitkään hilmiöiden sukuun, mutta siirretty kaalisinapeihin 2010-luvulla.)
• Harmaakellokanerva  + (Harmaakellokanerva (Erica cinerea) on Euroopassa tavattava, kanervakasveihin kuuluva varpu. Se elää karuissa oloissa nummilla, avoimilla metsämailla ja rannikoilla, se viihtyy kuivissa, vettä läpäisevissä maissa.)
• Harmaaminttu  + (Harmaaminttu (Mentha longifolia) on isokokoinen, aromaattisen tuoksuinen ruohokasvi minttujen suvussa. Sitä viljellään maustekasvina.)
• Harmio  + (Harmio eli idänharmio (Berteroa incana) on kaksi- tai monivuotinen valkokukkainen ristikukkaiskasvi.)
• Havununna  + (Havununna (Lymantria monacha) on villakkaisiin kuuluva perhonen. Se on tunnettu, ja suuressa osassa esiintymisaluettaan merkittävä, metsätalouden tuholainen.)
• Heinäsirkat  + (Heinäsirkat (Acrididae) on suorasiipisten hyönteisten heimo. Siihen kuuluu yli 10 000 lajia. Suomenkielisen nimensä heinäsirkat saivat Mikael Agricolalta. Sana heinäsircat mainitaan ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.)
• Heinätähtimö  + (Heinätähtimö (Stellaria graminea) on hento, kohokkikasveihin kuuluva ruohokasvi, jonka tähtimäiset kukat ovat valkeat.)
• Heisisavikka  + (Heisisavikka (Chenopodium opulifolium) on savikkakasveihin kuuluva kasvilaji.)
• Heliotroopit  + (Heliotroopit (Heliotropium) on kasvisuku, joka kuuluu heliotrooppikasveihin, aiemmin vaihtoehtoisesti lemmikkikasvien heimon Heliotropioideae-alaheimoon. Sukuun kuuluu noin 250 trooppisilla ja lämpimillä alueilla kasvavaa lajia.)
• Helvet  + (Helvet eli tähkähelvet (Phalaris) on heinäkasvien heimoon kuuluva suku. Helpilajeja esiintyy kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta. Sukuun kuuluu noin kaksikymmentä lajia. Lajien lehtilapa on leveä ja litteä. Kukinto on tiheä röyhy.)
• Herne  + (Herne eli satoherne (Lathyrus oleraceus) on herne­kasvien heimoon kuuluva iki­vanha viljelyskasvi. Sitä viljellään sekä ihmis­ravinnoksi että rehuksi. Siitä käytetään ravinnoksi yleensä siemenet, mutta joidenkin hernelajikkeiden palotkin ovat syötäviä.)
• Hernekirva  + (Hernekirva (Acyrthosiphon pisum) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Se on merkittävä herneen ja sinimailasen viljelyn tuholainen.)
• Herukkakirva  + (Herukkakirva (Cryptomyzus ribis) on kirvoihin kuuluva hyönteislaji. Se saattaa olla merkittävä tuholainen herukanviljelyssä.)
• Hevonhierakka  + (Hevonhierakka (Rumex longifolius) on 50–120 cm korkea jäykkävartinen monivuotinen ruohokasvi.)

• Hiilen kierto ja kasvihuonekaasut  + (Hiiliatomi on yksi maapallon runsaimmista alkuaineista, ja se on kaikkien tunnettujen elämänmuotojen peruskomponentti.)
• Hiirenhäntä  + (Hiirenhäntä (Myosurus minimus) on pienikokoinen kasvilaji leinikkikasvien heimossa. Tieteellisen nimensä, kuten myös muun muassa suomalaisen ja ruotsalaisen nimensä, laji on saanut hiiren tai rotan häntää muistuttavasta hedelmävaiheen kukkavanastaan.)
• Hiirenvirna  + (Hiirenvirna (Vicia cracca) eli hiirenherne on hernekasveihin kuuluva, Euroopassa ja Aasiassa yleinen monivuotinen kasvi. Se viihtyy monilla kasvupaikoilla, kuten kesannoilla, viljapelloilla ja niityillä.)
• Hohdekukat  + (Hohdekukat (Helenium) on asterikasvien heimoon kuuluva kasvisuku.)
• Hopeakurjenpolvi  + (Hopeakurjenpolvi (Geranium argenteum) on kurjenpolvikasvien (Geraniaceae) heimoon ja Geraniales-lahkoon kuuluva koristekasvi. Kasvilaji on peräisin Euroopasta. Kasvi kasvaa yleensä 8–15 senttimetrin pituiseksi.)
• Hukkariisi  + (Hukkariisi eli jokihukkariisi (Leersia oryzoides) on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tavattava merenrantojen heinäkasvi. Suomessa laji on uhanalainen ja se on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.)
• Hunajakukat  + (Hunajakukat (Phacelia) on lemmikkikasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Ennen tämän suvun ajateltiin kuuluvan sievikkikasvien heimoon. Suvun lajit ovat yksivuotisia.)
• Huopavoikeltano  + (Huopavoikeltano eli huopakeltano (Pilosella officinarum, syn. Hieracium pilosella) on keltakukkainen asterikasvien heimoon kuuluva kasvilaji tai hieman toisistaan eroavien pikkulajien ryhmä.)
• Huutomerkkiyökkönen  + (Huutomerkkiyökkönen (Agrotis exclamationis) on erittäin yleinen kesän yöperhoslaji.)
• Härkäpapu  + (Härkäpapu on melko helppo kasvattaa, kylvetään aikaisin tai myöhään talvella talven alussa tai lopussa, alueesta riippuen. Tämä vihannes voidaan syödä hyvin tuoreena tuoreena.)
• Härmä  + (Härmä voi tarkoittaa seuraavia:)
• Hörtsö  + (Hörtsö (Axyris amaranthoides) on revonhäntäkasveihin (Amaranthaceae) kuuluva kasvilaji.)
• Idänhierakka  + (Idänhierakka (Rumex confertus) on isokokoinen tatarkasvilaji.)
• Idänkukonkannus  + (Idänkukonkannus (Consolida orientalis, syn. Delphinium orientale) on yksivuotinen, purppuranpunakukkainen leinikkikasvi.)
• Idänsavuruoho  + (Idänsavuruoho eli savuruoho (Conringia orientalis) on yksivuotinen sinivihreän värinen ristikukkaiskasvi.)
• Iltahelokki  + (Iltahelokki (Oenothera biennis) on Pohjois-Amerikassa alkuperäisenä kasvava helokkien sukuun kuuluva horsmakasvi. Se on levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.)
• Integroitu kasvinsuojelu  + (Integroidun kasvinsuojelun (ICP ) tavoitteena on : Vähentää torjunta-aineiden käyttöä Minimoida ympäristövaikutukset Vähentää torjuntakustannuksia Tämäntyyppinen torjunta perustuu kahdeksaan pääperiaatteeseen.)
• Intianjujuba  + (Intianjujuba (Ziziphus mauritiana) on jujubien sukuun kuuluva lehtipuu, jota viljellään muun muassa hedelmiensä vuoksi trooppisen vyöhykkeen kuivilla alueilla.)
• Isokarviaispistiäinen  + (Isokarviaispistiäinen (Euura ribesii) on lehtipistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.)
• Isokrassi  + (Isokrassi (Lepidium latifolium) on monivuotinen, Euraasiassa kasvava ruohovartinen ristikukkaiskasvi. Suomessa laji on harvinainen ja rauhoitettu.)
• Isomorsiusyökkönen  + (Isomorsiusyökkönen (Noctua pronuba) on kookas ja eteläisessä Suomessa yleinen yöperhoslaji.)
• Isoruusukirva  + (Isoruusukirva (Macrosiphum rosae) on hyvin yleinen kirvalaji. Sillä on merkitystä myös viljelyskasvien tuholaisena.)
• Isotakiainen  + (Isotakiainen (Arctium lappa) on suurikokoinen takiaisten suvun mykerökukkaiskasvi, joka kasvaa alkuperäisenä Euroopassa. Laji on syömäkelpoinen ihmiselle, ja sitä käytetään mustajuuren tapaan ruokakasvina erityisesti Japanissa.)
• Isotöyhtöangervo  + (Isotöyhtöangervo eli töyhtöangervo (Aruncus dioicus) on kestävä monivuotinen koristekasvi, joka tulee toimeen vähällä valolla. Kosteus on sille tärkeää; jos kosteutta riittää sen voi istuttaa aurinkoiseenkin paikkaan.)
• Japanintatar  + (Japanintatar (Reynoutria japonica) on jättitattarien (aiemmin köynnöstattarien eli kiertotattarien Fallopia) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on varjossa viihtyvä nopeakasvuinen koristekasvi, ja on sukua monelle pahalle rikkakasville.)