Selaaminen ominaisuuksittain

Triple Performancesta
Loikkaa:valikkoon, hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden ⧼sesp-property-description⧽Tämä on erikoisominaisuus. arvona on Integroidun kasvinsuojelun (ICP ) tavoitteena on :. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 26 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Hevonhierakka  + (Hevonhierakka (Rumex longifolius) on 50–120 cm korkea jäykkävartinen monivuotinen ruohokasvi.())
  • Hibiskukset  + (Hibiskus (kreikankielestä ἱϐίσκος / hibískos, joka tarkoittaa vaahtokarkkia) on yksivuotisten tai monivuotisten kukkivien kasvien suku, johon kuuluu useita satoja lajeja.Hibiskus kuuluu malvaceae-sukuun (Malvaceae).)
  • Hietalaukka  + (Hietalaukka (Allium vineale) on laukkojen (Allium) sukuun kuuluva sipulikasvi. Sitä esiintyy Euroopassa laajasti.)
  • Hietasinapit  + (Hietasinapit (Diplotaxis) on ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu noin 35 lajia. Hietasinapit muistuttavat muun muassa kaaleja (Brassica), mutta eroavat niistä litujen rakenteen myötä.)
  • Hiilen kierto ja kasvihuonekaasut  + (Hiiliatomi on yksi maapallon runsaimmista alkuaineista, ja se on kaikkien tunnettujen elämänmuotojen peruskomponentti.)
  • Hiirenhäntä  + (Hiirenhäntä (Myosurus minimus) on pienikokoinen kasvilaji leinikkikasvien heimossa. Tieteellisen nimensä, kuten myös muun muassa suomalaisen ja ruotsalaisen nimensä, laji on saanut hiiren tai rotan häntää muistuttavasta hedelmävaiheen kukkavanastaan.())
  • Hiirenvirna  + (Hiirenvirna (Vicia cracca) eli hiirenherne on hernekasveihin kuuluva, Euroopassa ja Aasiassa yleinen monivuotinen kasvi. Se viihtyy monilla kasvupaikoilla, kuten kesannoilla, viljapelloilla ja niityillä.())
  • Hohdekukat  + (Hohdekukat (Helenium) on asterikasvien heimoon kuuluva kasvisuku.())
  • Hopeakurjenpolvi  + (Hopeakurjenpolvi (Geranium argenteum) on kurjenpolvikasvien (Geraniaceae) heimoon ja Geraniales-lahkoon kuuluva koristekasvi. Kasvilaji on peräisin Euroopasta. Kasvi kasvaa yleensä 8–15 senttimetrin pituiseksi.())
  • Hopeatäpläpeippi  + (Hopeatäpläpeippi eli täplälehtipeippi eli täpläpeippi (Lamium maculatum) on monivuotinen peippeihin kuuluva, Euroopassa kasvava kasvilaji, jota käytetään koristekasvina.)
  • Hukkariisi  + (Hukkariisi eli jokihukkariisi (Leersia oryzoides) on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tavattava merenrantojen heinäkasvi. Suomessa laji on uhanalainen ja se on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.())
  • Hulluruohot  + (Hulluruohot (Datura) ovat koisokasveihin kuuluva myrkyllinen kasvisuku. Hulluruohoja käytetään niiden myrkyllisyydestä huolimatta päihteinä ja lääkkeinä. Suvun kasvit ovat Suomessa laillisia.)
  • Humala  + (Humala eli salkohumala (Humulus lupulus) on hamppukasveihin (Cannabaceae) kuuluva, monivuotinen köynnöstävä hyöty- ja koristekasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa lauhkeilla seuduilla.)
  • Hunajakukat  + (Hunajakukat (Phacelia) on lemmikkikasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Ennen tämän suvun ajateltiin kuuluvan sievikkikasvien heimoon. Suvun lajit ovat yksivuotisia.())
  • Huopavoikeltano  + (Huopavoikeltano eli huopakeltano (Pilosella officinarum, syn. Hieracium pilosella) on keltakukkainen asterikasvien heimoon kuuluva kasvilaji tai hieman toisistaan eroavien pikkulajien ryhmä.())
  • Huutomerkkiyökkönen  + (Huutomerkkiyökkönen (Agrotis exclamationis) on erittäin yleinen kesän yöperhoslaji.())
  • Häntänadat  + (Häntänadat (Vulpia) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu 26 lajia. Häntänadat muistuttavat jonkin verran natoja (Festuca).)
  • Härkäpapu  + (Härkäpapu on melko helppo kasvattaa, kylvetään aikaisin tai myöhään talvella talven alussa tai lopussa, alueesta riippuen. Tämä vihannes voidaan syödä hyvin tuoreena tuoreena.)
  • Härmä  + (Härmä voi tarkoittaa seuraavia:())
  • Hörtsö  + (Hörtsö (Axyris amaranthoides) on revonhäntäkasveihin (Amaranthaceae) kuuluva kasvilaji.())
  • Idänhierakka  + (Idänhierakka (Rumex confertus) on isokokoinen tatarkasvilaji.())
  • Idänkukonkannus  + (Idänkukonkannus (Consolida orientalis, syn. Delphinium orientale) on yksivuotinen, purppuranpunakukkainen leinikkikasvi.())
  • Idänkulkusirkka  + (Idänkulkusirkka (Locusta migratoria) on laajimmalle levinnyt kulkusirkkalaji. Sen esiintymisalue kattaa kaakkoisen Euroopan, suuren osan Aasiasta sekä Afrikan ja Australian. Alue ulottuu idässä aina Japaniin ja Uuteen-Seelantiin saakka.)
  • Idänsavuruoho  + (Idänsavuruoho eli savuruoho (Conringia orientalis) on yksivuotinen sinivihreän värinen ristikukkaiskasvi.())
  • Iltahelokki  + (Iltahelokki (Oenothera biennis) on Pohjois-Amerikassa alkuperäisenä kasvava helokkien sukuun kuuluva horsmakasvi. Se on levinnyt Eurooppaan ja myös Suomeen.())
  • Intianjujuba  + (Intianjujuba (Ziziphus mauritiana) on jujubien sukuun kuuluva lehtipuu, jota viljellään muun muassa hedelmiensä vuoksi trooppisen vyöhykkeen kuivilla alueilla.())
  • Intianmesikkä  + (Intianmesikkä (Melilotus indicus) on mesiköiden sukuun kuuluva yksivuotinen hernekasvi. Sitä esiintyy Etelä-Euroopassa.)
  • Irsokki  + (Irsokki eli hentoirsokki (Chorispora tenella (Pall.) DC.) on ristikukkainen kasvi. Sitä esiintyy Euroopan itä- ja kaakkoisosassa.)
  • Isohietasinappi  + (Isohietasinappi (Diplotaxis tenuifolia) on monivuotinen ristikukkaiskasvi. Laji tunnetaan myös nimillä villirukola, villirucola ja sylvetta. Sitä voidaan käyttää lehtivihanneksena.)
  • Isokarviaispistiäinen  + (Isokarviaispistiäinen (Euura ribesii) on lehtipistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.())
  • Isokonnantatar  + (Isokonnantatar (Bistorta officinalis, aikaisemmin Bistorta major ja Polygonum bistorta) on Suomessa rauhoitettu ja erityisesti suojeltu koristeellinen tatarkasvi.)
  • Isokrassi  + (Isokrassi (Lepidium latifolium) on monivuotinen, Euraasiassa kasvava ruohovartinen ristikukkaiskasvi. Suomessa laji on harvinainen ja rauhoitettu.())
  • Isolaukku  + (Isolaukku (Rhinanthus angustifolius, synon. Rhinanthus serotinus) on näivekasveihin kuuluva yksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka elää puoliksi loisena.)
  • Isomorsiusyökkönen  + (Isomorsiusyökkönen (Noctua pronuba) on kookas ja eteläisessä Suomessa yleinen yöperhoslaji.())
  • Isoruusukirva  + (Isoruusukirva (Macrosiphum rosae) on hyvin yleinen kirvalaji. Sillä on merkitystä myös viljelyskasvien tuholaisena.())
  • Isotakiainen  + (Isotakiainen (Arctium lappa) on suurikokoinen takiaisten suvun mykerökukkaiskasvi, joka kasvaa alkuperäisenä Euroopassa. Laji on syömäkelpoinen ihmiselle, ja sitä käytetään mustajuuren tapaan ruokakasvina erityisesti Japanissa.())
  • Isotöyhtöangervo  + (Isotöyhtöangervo eli töyhtöangervo (Aruncus dioicus) on kestävä monivuotinen koristekasvi, joka tulee toimeen vähällä valolla. Kosteus on sille tärkeää; jos kosteutta riittää sen voi istuttaa aurinkoiseenkin paikkaan.())
  • Isovahakoisa  + (Isovahakoisa eli vahakoisa (Galleria melloIsovahakoisa eli vahakoisa (Galleria mellonella) on koisien heimoon ja pesäkoisien alaheimoon kuuluva perhoslaji, jonka toukat syövät mehiläisvahaa ja ovat tämän takia mehiläistenkasvatuksen tuholaisia. Lajin toukkia kasvatetaan ruoaksi terraarioeläimille.ia kasvatetaan ruoaksi terraarioeläimille.)
  • Italianrasti  + (Italianrasti eli sinirasti (Anchusa azurea) on ruohovartinen, sinikukkainen kasvi. Se elää luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasian länsiosissa.)
  • Murattitädyke  + (Ivy-leaved Speedwell(Veronica hederifolia L.) on Veronica-sukuun kuuluva pieni köynnöskasvi, jolla on pienet siniset tai lilat kukat ja joka on puutarhojen ja muiden viljelysmaiden rikkaruoho. Tunnetaan useita alalajeja:)
  • Japaninkattara  + (Japaninkattara (Bromus japonicus) on yksivuotinen heinälaji kattaroiden suvussa. Sitä esiintyy Euroopassa.)
  • Japanintatar  + (Japanintatar (Reynoutria japonica) on jättitattarien (aiemmin köynnöstattarien eli kiertotattarien Fallopia) sukuun kuuluva kasvilaji.)
  • Japaninvatukka  + (Japaninvatukka (Rubus phoenicolasius) on vadelman sukuinen kasvi. Sen maanpäälliset osat ovat kaksivuotisia. Varsissa on piikkejä, ja koko kasvia peittää harva punainen nukka. Lehdet ovat kolmilehdykkäiset, alapinnalta hopeanvalkoiset ja tiheäkarvaiset.)
  • Rantametsä  + (Jokivarret ovat pensasaidanteita, jotka sijaitsevat vesistöjen varrella. Niillä on suuri merkitys jokirantojen ylläpidossa, eroosion rajoittamisessa ja biologisen monimuotoisuudensäilyttämisessä.)
  • Elokirva  + (Jos haluat lisätietoja Metopolophium dirhodum -kärsästä, tutustu vastaavaan ARVALIS - Institut du Végétal -tapahtumatiedostoon.)
  • Isosiilikäs  + (Jos haluat lisätietoja nuppimadoista, tutustu Association Technique Viticole 49:n julkaisemaan Mange-bourgeons-tiedotteeseen.)
  • Hasselpähkinä  + (Jos haluat lisätietoja, klikkaa tästä:)
  • Joulutähti  + (Joulutähti on ikivanha kasvitieteellinen suku, joka nykyään luokitellaan Euphorbiaceae-suvun alalajiksi. Sitä pidetään synonyyminä Euphorbia-suvun( oikeatEuphorbiat ) kanssa.)
  • Jänönapila  + (Jänönapila (Trifolium arvense) on yksivuotinen, punakukkainen, parikymmentä senttiä korkea apilalaji.())
  • Jänönvihma  + (Jänönvihma (Cytisus scoparius) eli jänönpapu on monivuotinen, kesävihanta ja yksikotinen pensas, joka kuuluu vihmojen sukuun ja hernekasvien heimoon. Se on kotoisin Euroopasta mutta on levinnyt ihmisen avustamana myös muualle maailmaan.())