This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Järvikorte  + (Järvikorte (Equisetum fluviatile) on monivuotinen, rantavedessä kasvava yhtäläisitiöinen sanikkainen. Se on levinnyt laajalle alueelle Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa.)
• Jättipalsami  + (Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on suurikokoinen, yksivuotinen ja hyvin kilpailukykyinen palsamikasvi. Laji on kotoisin Himalajalta, mutta se on levinnyt puutarhakarkulaisena laajoille alueille vieraslajiksi muun muassa Suomessa.)
• Kaakonsauramo  + (Kaakonsauramo (Anthemis ruthenica) on yksivuotinen, Keski- ja Kaakkois-Euroopasta kotoisin oleva mykerökukkainen ruohokasvi.)
• Kaalikoi  + (Kaalikoi (Plutella xylostella) on kaalikoiden heimoon kuuluva pieni perhoslaji ja on paha viljelyskasvien tuholainen.)
• Kaaliperhonen  + (Kaaliperhonen (Pieris brassicae) on kookas kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen.)
• Kaalit  + (Kaalit eli hyötykaalit (Brassica) on ristikukkaiskasveihin kuuluva kasvisuku. Siihen kuuluu 41–44 hyväksyttyä lajia. Kaaleja kasvaa alkuperäisenä Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa mutta viljeltynä ympäri koko maailman.)
• Kaliforniantuliunikko  + (Kaliforniantuliunikko eli tuliunikko (Eschscholzia californica) on keltakukkainen unikkokasvi, jota tavataan alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lounaisosassa. Lajia viljellään myös koristekasvina.)
• Kallioiset  + (Kallioiset (Erigeron) on suku asterikasvien heimossa. Siihen kuuluu lähes 450 lajia, joita kasvaa melkein koko maailmassa. Lähisukuiset koiransilmät (Conyza) yhdistetään mahdollisesti kallioisiin, mutta niitä pidetään toistaiseksi myös erillisenä sukuna.)
• Kamferipuu  + (Kamferipuu (Cinnamomum camphora) on aasialainen puu, jota on viljelty siitä saatavan tuoksuvan kemikaalin, kamferin takia.)
• Kanadankoiransilmä  + (Kanadankoiransilmä (Erigeron canadensis, syn. Conyza canadensis koiransilmien suvussa) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva asterikasvi, joka on levinnyt erittäin laajasti Euraasiassa. Se on yleistymässä myös Suomessa.)
• Kanadanruohokanukka  + (Kanadanruohokanukka (Cornus canadensis) on kanukkakasvien heimoon ja kanukoiden sukuun kuuluva kasvilaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Kanadan itäosista koko Pohjois-Amerikan halki Alaskaan ja Siperian itäosiin. Lajia käytetään toisinaan koristekasvina.)
• Kanarianhelpi  + (Kanarianhelpi (Phalaris canariensis) on yksivuotinen heinälaji helpien suvussa. Etelä-Euroopasta ja Luoteis-Afrikasta kotoisin olevaa heinää viljellään viljakasvina. Sen siemeniä eli "kanariansiemeniä" käytetään lemmikkilintujen ruokana.)
• Sokeriannoona  + (Kaneliomena(Annona squamosa) on Annonaceae-suvun Annona-suvun hedelmäpensaslaji, joka on kotoisin trooppisesta Amerikasta.)
• Kapeaosmankäämi  + (Kapeaosmankäämi (Typha angustifolia) on osmankäämeihin kuuluva monivuotinen, rantavesissä kasvava kasvi. Laji on yleinen suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.)
• Kapriskasvit  + (Kapriskasvit (Capparaceae) on Brassicales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Osa lajeista on kaksikotisia. Niiden hedelmät ovat muodoltaan kotia, lituja, marjoja tai pähkinöitä.)
• Karheasappiruoho  + (Karheasappiruoho (Xanthium strumarium) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva Eurooppaan levinnyt yksivuotinen mykerökukkaiskasvi.)
• Karstaohdakkeet  + (Karstaohdakkeet (myös karttaohdakkeet) (Dipsacus) on kasvisuku kuusamakasvien heimossa. Siihen kuuluu 21 lajia monivuotisia ruohoja. Aiemmin karstaohdakkeet kuuluivat purtojuurikasveihin, jonka tyyppisuku se myös oli.)
• Kartiokohokki  + (Kartiokohokki (Silene conoidea) on Välimeren alueelta kotoisin oleva violetinpunakukkainen kohokkikasvi.)
• Karvahorsma  + (Karvahorsma (Epilobium hirsutum) on horsmien sukuun kuuluva kasvilaji. Karvahorsma viihtyy ojissa, niityillä ja kosteilla joutomailla. Se on suhteellisen uusi venäläistulokas, joka on yleistymässä Etelä-Suomessa. Karvahorsma kukkii heinä-elokuussa.)
• Karvasara  + (Karvasara (Carex hirta) on monivuotinen erilaistähkäinen saralaji.)
• Karvaskurkku  + (Karvaskurkku eli palsamikarvaskurkku (Momordica charantia) on trooppinen köynnöskasvi, jonka karvaita hedelmiä käytetään ruoaksi.)
• Kaskaat  + (Kaskaat (Auchenorrhyncha) ovat nivelkärsäisten (Hemiptera) lahkoon kuuluvia hyönteisiä. Maailmanlaajuisesti alalahkoon kuuluu runsaat 30 eri heimoa, joissa lajeja yhteensä noin 12 000. Suomestakin lajeja tunnetaan lähes 400.)
• Kastanjamiinaajakoi  + (Kastanjamiinaajakoi eli kastanjamiinakoi (Cameraria ohridella) on pieni miinaajakoiden heimoon kuuluva perhoslaji. Se on erittäin merkittävä hevoskastanjan tuholainen.)
• Katinjuustomalva  + (Katinjuustomalva (Malva neglecta) on yksivuotinen, Euroopassa tavattava malvakasvi. Suomessa laji on satunnainen tulokas. Nimensä katinjuustomalva on saanut lohkohedelmistään, jotka muistuttavat kolmiomaista juustonpalaa.)
• Katkeratatar  + (Katkeratatar (Persicaria hydropiper, syn. Polygonum hydropiper) on yksivuotinen tatarkasvi.)

• Isopihtihäntä  + (Katso myös sivu korvasieni (tuholainen).)

• Kahukärpänen  + (Kaurakuoriainen(Oscinella frit) on Chloropidae-heimoon kuuluva brachyceridinenkaksoiskärpäshyönteislaji, joka hyökkää erilaisiin viljakasveihin, kutenkauraan ja maissiin.)
• Keittiökoisa  + (Keittiökoisa eli intianjauhokoisa (Plodia interpunctella) on koisaperhosmaisiin kuuluva tuhohyönteinen. Keittiökoisanaaras munii elintarvikkeisiin, jossa toukat kuoriutuvat ja alkavat aterioida. Laji ei ole ihmisen terveydelle vaarallinen.)
• Keltakannusruoho  + (Keltakannusruoho, myös kannusruoho (Linaria vulgaris) on monivuotinen, keltakukkainen kukkakasvi kannusruohojen (Linaria) suvussa.)
• Keltamaite  + (Keltamaite (Lotus corniculatus) on monivuotinen ruohovartinen hernekasvi.)
• Keltaneidonunikko  + (Keltaneidonunikko (Glaucium flavum) on kaksivuotinen ruohovartinen sinivihreä unikkokasvilaji.)
• Keltapensashanhikki  + (Keltapensashanhikki eli pensashanhikki (Dasiphora fruticosa) on ruusukasvien heimoon ja pensashanhikkien sukuun kuuluva kasvilaji. Suomessa sitä kasvaa puistoissa ja tienlaitamilla istutettuna.)
• Keltasinappi  + (Keltasinappi (Sinapis alba) on yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on yksi lajeista, joiden siemeniä käytetään sinapin valmistamiseen.)
• Kenttätyräkki  + (Kenttätyräkki (Euphorbia esula, synonyymi Euphorbia virgata) on monivuotinen, juurakollinen, ruohovartinen tyräkkikasvi. Laji on myrkyllinen kuten muutkin tyräkit.)
• Lehtimangoldi  + (Kestävä ja helppohoitoinen mangoldi on yksinkertainen helppo istuttaa. Se on kuitenkin kaikki eivät välttämättä arvosta sitä kuluttajat. Muodoilla leikkiminen ja tehdä siitä houkuttelevampi.)
• Kesäkurpitsa  + (Kesäkurpitsan viljely on melko yksinkertaista. Suurin haaste on sen tuottaminen silloin, kun puutarhassa ei ole yhtään kasvia. Varhaisetkesäkurpitsat ovatkin kaikkein kiinnostavimpia.)
• Kesäturilas  + (Kesäturilas eli kastanjaturilas (Melolontha hippocastani) on lehtisarvisiin (Scarabaeidae) kuuluva kovakuoriaislaji.)
• Keto-orvokki  + (Keto-orvokki (Viola tricolor) on pienikokoinen orvokkikasvi, jolla on moniväriset kukat. Nimitys keto-orvokki on ilmeisesti Elias Lönnrotin kehittämä. Ennen tätä kasvi tunnettiin aiemmin nimellä kolmikukka.)
• Ketohanhikki  + (Ketohanhikki (Argentina anserina, syn. Potentilla anserina) on ruusukasvien heimoon ja parihanhikkien sukuun kuuluva kasvilaji, joka aiemmin luokiteltiin hanhikkeihin (Potentilla).)
• Ketokeltto  + (Ketokeltto (Crepis tectorum) on asterikasvien heimoon ja kelttojen sukuun kuuluva kasvilaji.)
• Ketoruusuruoho  + (Ketoruusuruoho eli ruusuruoho (Knautia arvensis) on heinä–elokuussa kukkiva monivuotinen ruohovartinen kasvi. Sen kukat ovat vaaleanpunaisia tai sinivioletteja.)
• Ketotuulenlento  + (Ketotuulenlento (Filago arvensis, syn. Logfia arvensis) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon kuuluva kasvilaji. Muista lähisukulaislajeista ketotuulenlento on erotettavissa kehtosuomujensa ulkonäön perusteella.)
• Kevätkynsimö  + (Kevätkynsimö (Draba verna, syn. Erophila verna) on kevätkesällä kukkiva, muuten huomaamaton ristikukkaiskasvi.)
• Kevättaskuruoho  + (Kevättaskuruoho (Thlaspi caerulescens, syn. Thlaspi alpestre, syn. Noccaea caerulescens) on kaksi- tai monivuotinen, loppukeväällä ja kesän alussa kukkiva ristikukkaiskasvi.)
• Ominaisuus:Exposition  + (Keyword)
• Ominaisuus:Fréquence  + (Keyword)
• Ominaisuus:Ombrage  + (Keyword)
• Ominaisuus:Origine de l'espèce  + (Keyword)
• Ominaisuus:Port  + (Keyword)
• Ominaisuus:Croissance  + (Keyword)
• Ominaisuus:Date d'introduction  + (Keyword)