This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kitkeröt  + (Kitkeröt (Picris) on asterikasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu lähteestä riippuen 40–50 lajia. Suomessa suvusta esiintyy kaksi lajia: karheakitkerö ja keltanokitkerö.)
• Kivihiili  + (Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji. Sen merkitys historiallisesti ja nykyisin polttoaineena on niin huomattava, että hyvin usein sanalla hiili viitataan nimenomaan kivihiileen.)
• Klementiini  + (Klementiini on sitrushedelmä, klementiinipuun (Citrus × clementina) hedelmä, joka on Rutaceae-sukuun kuuluva hybridipuu, joka on syntynyt mandariinipuun (Citrus reticulata) ja appelsiinipuun (Citrus sinensis) risteytyksestä.())
• Koiranheinä  + (Koiranheinä eli niittykoiranheinä (Dactylis glomerata) on yleinen tuulipölytteinen heinä.)
• Koirankieli  + (Koirankieli eli rohtokoirankieli (Cynoglossum officinale) on noin puolen metrin korkuinen, kaksivuotinen kukkiva lemmikkikasvi. Se on yksi koirankielten suvun Suomessa kasvavista lajeista.)
• Koiranputki  + (Koiranputki (Anthriscus sylvestris) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Kasvia tavataan typpipitoisilla mailla, yleensä koirien ulkoilutusalueiden tienvierillä ja viljelemättömillä pelloilla.)
• Koiranruusu  + (Koiranruusu (Rosa canina, syn. R. caniniformis) on Euraasiassa tavattava monimuotoinen ruusulaji. Suomessa koiranruusua tavataan lähinnä Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu.)
• Koisokirva  + (Koisokirva (Aulacorthum solani) on pieni, kirvoihin kuuluva hyönteislaji. Se on eräs maailman moniruokaisimmista kirvalajeista ja merkittävä viljelyskasvien tuholainen. Myös Suomessa laji on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.)
• Tummarusokki  + (Kolmihaaralehtinen kaksoiskärsämö eli kolmihaaralehtinen kaksoiskärsämö(Bidens tripartita) on Asteraceae-heimoon kuuluva ruohovartinen kasvi. Se on yleinen laji Euroopan ja Länsi-Aasian kosteilla alueilla. Sitä kutsutaan joskus myös vesiheinäksi.)
• Kolmioruuniyökkönen  + (Kolmioruuniyökkönen (Xestia triangulum) on yleinen yöperhoslaji. Aikaisemmin siitä käytettiin nimeä kolmiomaayökkönen.)
• Koloradonkuoriainen  + (Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata) eli perunakuoriainen on tuhohyönteinen, joka on vaarallinen muun muassa perunalle.)
• Kookospalmu  + (Kookospähkinä eli kookospalmun(Cocos nucifera) hedelmä on trooppisen kookospalmun hedelmä. Kookospähkinä on yksi maailman monipuolisimmista ja laajimmin käytetyistä hedelmistä, josta voidaan valmistaa monenlaisia elintarvikkeita ja muita tuotteita.)
• Isosudenporkkana  + (Korkea ammi(Ammi majus) on Apiaceae-heimoon kuuluva yksivuotinen ruohokasvi, jota viljellään joskus mausteena.)
• Korvakenätkelmä  + (Korvakenätkelmä (Lathyrus aphaca) on Euroopassa kasvava myrkyllinen nätkelmälaji.)
• Korvakärsäkkäät  + (Korvakärsäkkäät (Otiorhynchus) on kärsäkkäiden (Curculionidae) heimoon kuuluva kovakuoriaissuku. Monet korvakärsäkkäät ovat tuholaiseläimiä puutarhassa ja viljelyksillä.)
• Kuiturami  + (Kuiturami eli rami (Boehmeria nivea), jota kutsutaan myös kiinanruohoksi, on nokkoskasveihin (Urticaceae) kuuluva ruoho. Kasvin varresta erotettavia kuituja käytetään tekstiilien ja paperin raaka-aineena. Rami kasvaa 1,5–2,5 metrin korkuiseksi.)
• Kukkakaali  + (Kukkakaali on Brassicaceae-heimoon kuuluva kaalilajike, jota viljellään vihanneksena sen suurentuneen, lihaisan kukkamerkin vuoksi, jota syödään vihanneksena. Termi viittaa myös tähän vihannekseen.)
• Kulkuyökkönen  + (Kulkuyökkönen (Spodoptera exigua) on Suomessa satunnaisesti tavattava yöperhonen. Sen on vaeltajalaji, joka voi aiheuttaa toukkavaiheessa runsaana esiintyessään huomattavia tuhoja viljelyskasveille.)
• Kultakuoriainen  + (Kultakuoriainen (Cetonia aurata) on lehtisarvisiin (Scarabaeidae) kuuluva kovakuoriaislaji.)
• Kumina  + (Kumina eli maustekumina (Carum carvi) on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi. Se kasvaa yleisenä luonnonkasvina melkein koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Nykyisin sitä myös viljellään mausteeksi.)
• Kuneluteet  + (Kuneluteet (Miridae) on suurin luteiden heimo.)
• Kurjennokat  + (Kurjennokat (Erodium) on kasvisuku kurjenpolvikasvien heimossa. Sukuun kuuluu noin 120 hyväksyttyä lajia.)
• Jättikurpitsa  + (Kurpitsa (Cucurbita maxima) on kurpitsakasvien heimoon kuuluva kasvi, joka on kotoisin Etelä-Amerikan trooppisilta alueilta.)
• Ikiviuhkot  + (Kuva : Limonium sinuatum Limonium, joka tunnetaan myös nimellä Statice, käsittää 120 lajia ja kuuluu Plombaginaceae-heimoon. Näistä lajeista Statice sinuata ja Statice latifolium ovat eniten viljeltyjä.)
• Päästäiset  + (Kuvat: CC0 1.0)

• Lukit  + (Kuvat: hamon jp)

• Kyläkarhiainen  + (Kyläkarhiainen (Carduus crispus) on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt ohdaketta muistuttava asterikasvi.)
• Kyläkellukka  + (Kyläkellukka (Geum urbanum) on lähinnä Euroopassa kasvava, monivuotinen keltakukkainen kasvi. Suomessa laji on tavallinen Etelä-Suomessa.)
• Kyläkurjenpolvi  + (Kyläkurjenpolvi (Geranium pratense) on kurjenpolvien sukuun kuuluva monivuotinen kasvi, jota tavataan Euraasiassa. Sitä viljellään myös koristekasvina.)
• Kylämalva  + (Kylämalva (Malva pusilla) on yksivuotinen, Euraasiassa tavattava malvakasvi.)
• Kivikkokurjenpolvi  + (Kyyhkynenjalkainen kurjenmiekka(Geranium columbinum) on Geraniaceae-sukuun kuuluva kasvilaji, joka tunnetaan yleisesti nimellä kyyhkynenjalkainen kurjenmiekka, pitkävartinen kurjenmiekka.)
• Kärhöt  + (Kärhöt (Clematis) on leinikkikasvien (Ranunculaceae) heimoon kuuluva suku. Kärhöt ovat suosittuja koristekasveja ja suvun lajeista on jalostettu runsaasti lajikkeita.)
• Kärsäkkäät  + (Kärsäkkäät (Curculionidae) on kovakuoriaisten lahkoon kuuluva heimo. Se on eläinkunnan suurin heimo ja lajeja on kymmeniä tuhansia. Monet kärsäkkäistä ovat tuholaiseläimiä puutarhassa ja viljelyksillä.)
• Kärsäkoiso  + (Kärsäkoiso (Solanum rostratum, aik. S. cornutum) on yksivuotinen, keltakukkainen ja piikikäs koisokasvi. Kasvi on myrkyllinen.)
• Laidunkarstaohdake  + (Laidunkarstaohdake (Dipsacus fullonum) on karstaohdakkeiden sukuun kuuluva kaksivuotinen purtojuurikasvi. Se on Pohjoismaissa viljelykasvi. Alkuperäisenä laji kasvaa Etelä-Euroopassa.)
• Laidunpoimulehti  + (Laidunpoimulehti (Alchemilla monticola) on ruusukasvien heimoon kuuluva monivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on Suomen yleisimpiä poimulehtilajeja. Poimulehti erittää lehdillään nestepisaroita, joilla on uskottu olevan myyttisiä voimia.)
• Purjonrutto  + (Laikkupyrstökolibrit (Urosticte) on kolibrien heimoon kuuluva lintusuku. Sukuun kuuluu BirdLife Suomen mukaan kaksi lajia. Ne elävät neotrooppisella alueella.)
• Lamopinaatti  + (Lamopinaatti eli uudenseelanninpinaatti eli vihanneslamopinaatti (Tetragonia tetragonoides, syn. T. tetragonioides, T. expansa) on päivikkikasveihin kuuluva yksivuotinen pinaattikasvi.)
• Lampaannata  + (Lampaannata (Festuca ovina) on natojen sukuun kuuluva tiheästi mätästävä heinälaji. Se on myös nurmiheinä, jota viljellään Suomessakin.)
• Tummaviljaseppä  + (Lankamato on maanalainen tuholainen, joka toukkavaiheessa syö eläviä juuria. Se loisii monilla viljelykasveilla, kuten salaatilla, mansikoilla, perunoilla, juureksilla, maissilla, auringonkukilla jne.)
• Juovaviljaseppä  + (Lankamato on maanalainen tuholainen, joka toukkavaiheessa syö eläviä juuria. Se loisii monilla viljelykasveilla, kuten salaatilla, mansikoilla, perunoilla, juureksilla, maissilla, auringonkukilla jne.)
• Lanttuperhonen  + (Lanttuperhonen (Pieris napi) on keskikokoinen kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen.)
• Mukulanätkelmä  + (Lathyrus tuberosus on monivuotinen ruohovartinen kasvi Fabaceae-sukuun (fylogeneettisen luokituksen mukaan Faboideae-alasukuun) kuuluva laji. Lajia viljeltiin aikoinaan sen syötävien mukuloiden vuoksi.)
• Lauhahiipijä  + (Lauhahiipijä (Thymelicus lineola) on Suomen pienin paksupääperhoslaji ja eräs Euroopan yleisimmistä päiväperhosista.)
• Venuksenpeili  + (Legousia hybrida, ranskaksi Spéculaire miroir de Vénus, Miroir de Vénus hybride, Spéculaire hybride, Petite Spéculaire, on yksivuotinen kasvi Campanulaceae-heimoon ja Legousia-sukuun kuuluva, Euroopassa kotimainen laji.)
• Lehmänpapu  + (Lehmänpapu eli pitkäpapu (Vigna unguiculata) on pitkäpapujen sukuun kuuluva, Afrikasta kotoisin oleva viljelty palkokasvi. Se on hyvin muunteleva, ja sen eri muunnoksia on aikaisemmin pidetty eri lajeinakin.)
• Lehtonurmikka  + (Lehtonurmikka (Poa nemoralis) on yleinen, tuulipölytteinen heinäkasvi.)
• Lehtosinijuuri  + (Lehtosinijuuri (Mercurialis perennis) on vaatimaton, tyräkkikasveihin kuuluva myrkyllinen ruohomainen lehtokasvi.)
• Lehtosinilatva  + (Lehtosinilatva (Polemonium caeruleum) on monivuotinen ja voimakkaasti tuoksuva puutarha- ja koristekasvi, jota esiintyy myös niityillä ja lehtimetsissä. Nimestään huolimatta se voi olla myös valkokukkainen.)
• Leveäosmankäämi  + (Leveäosmankäämi (Typha latifolia) on osmankäämeihin kuuluva monivuotinen, ilmaversoinen kasvi, jota kasvaa kosteissa paikoissa. Laji on yleinen suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.)
• Limaskasaniainen  + (Limaskasaniainen eli nyppylimaskasaniainen (Azolla filiculoides) on veden pinnalla kasvava saniaislaji kellussaniaiskasvien heimossa. Sitä pidetään akvaariokasvina.)