This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Tähkätädyke  + (Tähkätädyke (Veronica spicata) on monivuotinen, sinikukkainen tädykkeisiin kuuluva ruohokasvi. Laji kuuluu ratamokasvien heimoon samoin kuin tädykkeiden suku, mutta aiemmin se on luokiteltu naamakukkaiskasveihin.)
• Tähtisilmät  + (Tähtisilmät (Osteospermum) on suku asterikasvien heimossa. Siihen kuuluu 72 lajia, jotka kasvavat alkuperäisenä Afrikassa ja Arabiassa. Tähtisilmien lähimpiä sukulaisia ovat sääkukat (Dimorphotheca).)
• Luokka:Esperimenti  + (Tämä luokka käyttää lomaketta Kokeilu.)
• Täpläapinankukka  + (Täpläapinankukka (Erythranthe guttata) on suurikukkainen, monivuotinen laji apinankukkien suvussa.)
• Täplätupsukas  + (Täplätupsukas, aikaisemmalta nimeltään tupsutoukkakehrääjä, (Orgyia antiqua) on villakkaisiin kuuluva, alun perin Euroopasta kotoisin oleva yökkösmäisiin kuuluva perhoslaji. Ihmisen toimien seurauksena laji on levinnyt muun muassa Kanadaan.)
• Ominaisuus:A un site  + (URL)
• Ominaisuus:URL Geco  + (URL)
• Ominaisuus:A une galerie photo  + (URL)
• Ominaisuus:A une URL de vidéo  + (URL)
• Ominaisuus:A une URL  + (URL)
• Ukrainantyräkki  + (Ukrainantyräkki (Euphorbia agraria) on Kaakkois-Euroopasta kotoisin oleva tyräkkilaji. Se on monivuotinen ruoho, joka kasvaa 30–75 senttimetriä korkeaksi.)
• Unkarinpernaruoho  + (Unkarinpernaruoho (Sisymbrium altissimum) on pernaruohojen sukuun kuuluva yksivuotinen ristikukkaiskasvi. Se kasvaa alkuperäisenä Itä-Euroopassa.)
• Urochloa  + (Urochloa on hirssien lähisukuinen heinäsuku. Suvussa on 87 yksi- ja monivuotista lajia, joita esiintyy Yhdysvalloissa, Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa ja Oseaniassa.)
• Guineanhirssi  + (Useita suuria afrikkalaisia rehu- tai viljanurmia kutsutaan joskus nimellä guineanurmikka tai yksinkertaisesti guineaksi: Panicum maximum, Sorghum bicolor, Sorghum, Sorghum halepense, Sorghum d'Alep.)
• Vaalea-amerikanhorsma  + (Vaalea-amerikanhorsma (Epilobium ciliatum) on horsmakasvien heimoon ja horsmien sukuun kuuluva kasvilaji, joka on nimensä mukaisesti kotoisin Pohjois-Amerikasta.)
• Valkoailakki  + (Valkoailakki (Silene latifolia subsp. alba) on Euroopassa ja Suomessa yleinen valkokukkainen kuivan paikan kohokkikasvi.)
• Valkorevonhäntä  + (Valkoinen sianpuolukka(Amaranthus albus) on Cronquistin klassisen luokituksen (1981) mukaan Amaranthaceae- eli Chenopodiaceae-heimoon kuuluva yksivuotinen ruohokasvi.)
• Valkomaksaruoho  + (Valkomaksaruoho (Sedum album) on monivuotinen ruoho. Se on talvivihanta ja muodostaa löyhiä mättäitä ja laajoja kasvustoja.)
• Valkomesikkä  + (Valkomesikkä (Melilotus albus, syn. Melilotus alba) on hernekasveihin kuuluva valkokukkainen kaksivuotinen ruohovartinen kasvi.)
• Valkosipuli  + (Valkosipuli on yksi puutarhanviljelyn aikaa vievimmistä viljelykasveista, sillä sipulit kylvetään marraskuussa ja korjataan heinäkuussa (avomaalla tai suojassa), mutta se on silti kannattava viljelykasvi, joka ei vaadi juurikaan seurantaa.)
• Valkovillakas  + (Valkovillakas (Leucoma salicis) on puhtaanvalkoinen yöperhoslaji. Se on tunnettu aikaisemmin nimellä raitakehrääjä.)
• Vallikynsimö  + (Vallikynsimö (Draba muralis) on yksivuotinen, lähinnä Euroopassa tavattava ristikukkainen kasvi. Suomessa vallikynsimö on luokiteltu silmälläpidettäväksi, mutta aiemmin se on luonnonsuojeluasetuksessa määritelty uhanalaiseksi lajiksi.)
• Varastopimikät  + (Varastopimikät (Tribolium) on pimikkökuoriaisten (Tenebrionidae) heimoon kuuluva kovakuoriaissuku. Sukuun kuuluvien lajien määrä vaihtelee eri lähteissä.)
• Varsiyökkönen  + (Varsiyökkönen (Hydraecia micacea) on erittäin yleinen ja laajalle levinnyt loppukesän ja alkusyksyn yöperhonen.)
• Vattulasisiipi  + (Vattulasisiipi (Pennisetia hylaeiformis) on lasisiipisiin kuuluva, melko yleinen pieni perhoslaji.)

• Haisunoki  + (Vehnän v ehnätauti on Tilletia spp. -sienen aiheuttama tauti .)

• Vehnät  + (Vehnät eli elovehnät (Triticum) ovat heinäkasveja, joita viljellään joka puolella maailmaa. Vehnät ovat maissin jälkeen maailman tärkeimpiä ravintokasveja. Maailman suurimmat vehnäntuottajat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä.)
• Rohtoverbena  + (Verbenaofficinalis on yksivuotinen tai monivuotinen ruohokasvi Verbenaceae-heimoon kuuluva kasvi. Sitä kutsutaan toisinaan nimellä pyhä yrtti, Venuksen suoni, noitayrtti tai kyyhkynenruoho (peristereos).)
• Veriapila  + (Veriapila (Trifolium incarnatum) on punakukkainen, 20–35 senttimetriä korkea apilalaji.)
• Verikurjenpolvi  + (Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa. Laji on myös koristekasvi.)
• Vesihilpi  + (Vesihilpi eli hetevesihilpi (Catabrosa aquatica) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa laajalle levinnyt kosteiden kasvupaikkojen heinäkasvi. Suomessa vesihilpi on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläpuolella.)
• Vesihyasintti  + (Vesihyasintti eli kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes) on Amazonin altaalta kotoisin oleva vesikasvi. Sitä pidetään erittäin haitallisena vieraslajina luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella.)
• Vesisätkin  + (Vesisätkin (Ranunculus aquatilis, syn. Batrachium aquatile) on pienissä vesistöissä ja joissa kasvava leinikkikasvi.)
• Vesitatar  + (Vesitatar (Persicaria amphibia, syn. Polygonum amphibium) on monivuotinen, tuoreiden niittyjen, lettojen ja savipohjaisten vesistöjen kasvi.)
• Vihannesportulakka  + (Vihannesportulakka (Portulaca oleracea) on yksivuotinen, mehevälehtinen ja keltakukkainen yrtti, jonka kirpeän happoinen maku muistuttaa hiukan käenkaalia (Oxalis acetosella).)
• Vihannespunkki  + (Vihannespunkki (Tetranychus urticae) on punkkien lahkoon kuuluva hämähäkkieläin. Epävirallinen nimi kehrääjäpunkki juontuu punkin kehräämästä seitistä, josta ne on helppo tunnistaa. Kotipuutarhassa ne ovat yleisiä tuholaisia.)
• Viherjäsenruoho  + (Viherjäsenruoho (Scleranthus annuus) on kohokkikasveihin kuuluva ruohovartinen kasvi.)
• Viherrevonhäntä  + (Viherrevonhäntä (Amaranthus retroflexus) on Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva revonhäntälaji, joka on levinnyt tulokkaana laajalti ympäri maapallon, myös Eurooppaan.)
• Viikunanlehtisavikka  + (Viikunanlehtisavikka (Chenopodium ficifolium, syn. C. serotinum) on Etelä- ja Keski-Euroopasta kotoisin oleva savikkakasvi.)
• Viinimäkikotilo  + (Viinimäkikotilo (Helix pomatia) on tarhakotiloiden heimoon kuuluva kotilolaji. Suomessa esiintyvistä kotiloista se on kookkain.)
• Viisisädetyräkki  + (Viisisädetyräkki (Euphorbia helioscopia) on yksivuotinen, pysty- ja tanakkavartinen tyräkkikasvi, joka kasvaa rikkakasvina pelloilla ja puutarhoissa. Laji on myrkyllinen kuten muutkin tyräkit.)
• Viitasammakonputki  + (Viitasammakonputki (Hydrocotyle vulgaris) on matala, suikertavavartinen ruohokasvi araliakasvien heimossa. Aiemmin se on sijoitettu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae).)
• Viljakirva  + (Viljakirva (Sitobion avenae) on kirvoihin kuuluva, kansainvälisesti merkittävä viljakasvien tuhohyönteinen.)
• Villakarvajalka  + (Villakarvajalka (Calliteara pudibunda) on keskikokoinen, karvainen alkukesän yöperhonen. Monien muiden villakkaiden tapaan senkin tapaa tavallisimmin toukkana.)
• Villakilpikkä  + (Villakilpikkä (Planococcus citri) on eräs villakilpikirvojen heimoon kuuluva laji ja on kilpikirvojen tapaan myös kasvintuhooja.)
• Ominaisuus:A la une  + (Voir Aide:A la une)
• Ominaisuus:A un UTH  + (Voir UTH Text)
• Vuohenputki  + (Vuohenputki eli lehtovuohenputki (Aegopodium podagraria) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Vuohenputki on kauppayrtti.)
• Vuorijalava  + (Vuorijalava (Ulmus glabra) on jalavien (Ulmus) sukuun kuuluva jalo lehtipuu ja toinen Suomessa luonnonvaraisina esiintyvistä jalavalajeista. Vuorijalava on koko Suomessa rauhoitettu laji.)
• Värimatara  + (Värimatara eli aitovärimatara (Rubia tinct … Värimatara eli aitovärimatara (Rubia tinctorum) on Euraasian keskiosista kotoisin oleva monivuotinen ruoho, joka kuuluu värimataroiden sukuun ja matarakasvien heimoon. Entisaikoina se oli tärkeä värikasvi, josta saatiin krappi-nimistä punaista väriainetta.atiin krappi-nimistä punaista väriainetta.)
• Värireseda  + (Värireseda (Reseda luteola) on Välimeren ympäristöstä kotoisin oleva kaksivuotinen ruoho, joka kuuluu resedojen sukuun ja resedakasvien heimoon. Entisaikoina se oli tärkeä värikasvi, josta saatiin kirkkaankeltaista väriainetta.)