This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Veriapila  + (Veriapila (Trifolium incarnatum) on punakukkainen, 20–35 senttimetriä korkea apilalaji.())
• Verihirssit  + (Verihirssit (Digitaria) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu 260 lajia.Verihirssien sukuun kuuluvaa foniota (Digitaria exilis) viljellään viljana Afrikassa.)
• Verikurjenpolvi  + (Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa. Laji on myös koristekasvi.())
• Tädykkeet  + (Veronica on naisen etunimi, joka kirjoitetaan joissain maissa muodossa Veronika.)
• Vesihilpi  + (Vesihilpi eli hetevesihilpi (Catabrosa aquatica) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa laajalle levinnyt kosteiden kasvupaikkojen heinäkasvi. Suomessa vesihilpi on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläpuolella.())
• Vesihyasintti  + (Vesihyasintti eli kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes) on Amazonin altaalta kotoisin oleva vesikasvi. Sitä pidetään erittäin haitallisena vieraslajina luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella.())
• Vesisätkin  + (Vesisätkin (Ranunculus aquatilis, syn. Batrachium aquatile) on pienissä vesistöissä ja joissa kasvava leinikkikasvi.())
• Vesitatar  + (Vesitatar (Persicaria amphibia, syn. Polygonum amphibium) on monivuotinen, tuoreiden niittyjen, lettojen ja savipohjaisten vesistöjen kasvi.())
• Vihannesportulakka  + (Vihannesportulakka (Portulaca oleracea) on yksivuotinen, mehevälehtinen ja keltakukkainen yrtti, jonka kirpeän happoinen maku muistuttaa hiukan käenkaalia (Oxalis acetosella).())
• Vihannespunkki  + (Vihannespunkki (Tetranychus urticae) on punkkien lahkoon kuuluva hämähäkkieläin. Epävirallinen nimi kehrääjäpunkki juontuu punkin kehräämästä seitistä, josta ne on helppo tunnistaa. Kotipuutarhassa ne ovat yleisiä tuholaisia.())
• Viherjäsenruoho  + (Viherjäsenruoho (Scleranthus annuus) on kohokkikasveihin kuuluva ruohovartinen kasvi.())
• Viherrevonhäntä  + (Viherrevonhäntä (Amaranthus retroflexus) on Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva revonhäntälaji, joka on levinnyt tulokkaana laajalti ympäri maapallon, myös Eurooppaan.())
• Viikunanlehtisavikka  + (Viikunanlehtisavikka (Chenopodium ficifolium, syn. C. serotinum) on Etelä- ja Keski-Euroopasta kotoisin oleva savikkakasvi.())
• Viinikirva  + (Viinikirva (Viteus vitifoliae) on pieni vaaleankeltainen nivelkärsäisten lahkoon kuuluva hyönteinen. Se on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta laji on levinnyt sieltä kasvintaimien mukana Eurooppaan.)
• Viiniköynnös  + (Viiniköynnös eli aitoviiniköynnös (Vitis vinifera) on yleisimmin viljelty viiniköynnös. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, joita kasvatetaan viinin ja viinirypäleiden takia sekä koristekasveina ja viininlehtikääryleiden tarpeisiin.)
• Viinimäkikotilo  + (Viinimäkikotilo (Helix pomatia) on tarhakotiloiden heimoon kuuluva kotilolaji. Suomessa esiintyvistä kotiloista se on kookkain.())
• Viisisädetyräkki  + (Viisisädetyräkki (Euphorbia helioscopia) on yksivuotinen, pysty- ja tanakkavartinen tyräkkikasvi, joka kasvaa rikkakasvina pelloilla ja puutarhoissa. Laji on myrkyllinen kuten muutkin tyräkit.())
• Viitasammakonputki  + (Viitasammakonputki (Hydrocotyle vulgaris) on matala, suikertavavartinen ruohokasvi araliakasvien heimossa. Aiemmin se on sijoitettu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae).())
• Viljakirva  + (Viljakirva (Sitobion avenae) on kirvoihin kuuluva, kansainvälisesti merkittävä viljakasvien tuhohyönteinen.())
• Villakarvajalka  + (Villakarvajalka (Calliteara pudibunda) on keskikokoinen, karvainen alkukesän yöperhonen. Monien muiden villakkaiden tapaan senkin tapaa tavallisimmin toukkana.())
• Villakilpikkä  + (Villakilpikkä (Planococcus citri) on eräs villakilpikirvojen heimoon kuuluva laji ja on kilpikirvojen tapaan myös kasvintuhooja.())
• Hukkakaura  + (Villikaura(Avena fatua) on yksisirkkainen kasvi Poaceae-sukuun (Gramineae) kuuluva Euraasiassa kotoperäinen laji.)
• Orvokit  + (Viola voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:)
• Virnat  + (Virnat eli terttuvirnat (Vicia) on hernekasvien suku, johon kuuluu noin 140 lajia. Sukuun kuuluva härkäpapu on vanha ja yleinen ravinto- ja rehukasvi; monia muitakin lajeja viljellään rehuksi.)
• Ominaisuus:A la une  + (Voir Aide:A la une)

• Ominaisuus:A un UTH  + (Voir UTH Text)

• Vuohenkello  + (Vuohenkello (Campanula rapunculoides) on kellokasveihin (Campanulaceae) kuuluva kasvilaji. Ne kasvavat lähes metrin pituisiksi pääosin niityillä ja ojanvarsilla.)
• Vuohenputki  + (Vuohenputki eli lehtovuohenputki (Aegopodium podagraria) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Vuohenputki on kauppayrtti.())
• Vuorijalava  + (Vuorijalava (Ulmus glabra) on jalavien (Ulmus) sukuun kuuluva jalo lehtipuu ja toinen Suomessa luonnonvaraisina esiintyvistä jalavalajeista. Vuorijalava on koko Suomessa rauhoitettu laji.())
• Väkäpurho  + (Väkäpurho (Caucalis platycarpos) on laji sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimossa. Sitä esiintyy Euroopan etelä- ja keskiosissa.)
• Välimerensinappikaali  + (Välimerensinappikaali eli sinappikaali (Eruca vesicaria) on sinappikaaleihin kuuluva ristikukkaislaji, jota esiintyy Etelä-Euroopassa. Laji on salaattikasvina viljelty.)
• Värialkanna  + (Värialkanna eli alkanna (Alkanna tinctoria) on värjäykseen käytettävä kasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä sekä Unkarissa ja Turkissa. Sitä myös viljellään värjäystarkoitukseen.)
• Värireseda  + (Värireseda (Reseda luteola) on Välimeren ympäristöstä kotoisin oleva kaksivuotinen ruoho, joka kuuluu resedojen sukuun ja resedakasvien heimoon. Entisaikoina se oli tärkeä värikasvi, josta saatiin kirkkaankeltaista väriainetta.())
• Kylänurmikka  + (Yksivuotinen siniheinä(Poa annua L.) on yksisirkkainen kasvi Poaceae-sukuun (Pooideae-heimo, heimo Poeae) kuuluva laji.)
• Yöailakki  + (Yöailakki (Silene noctiflora, syn. Melandrium noctiflorum) on yöaikaan kukkiva kohokkikasvi.())
• Yökköset  + (Yökköset (Noctuidae) ovat suurin perhosheimo. Siihen kuuluu yli 25 000 tunnettua lajia. Suomessa on tavattu vuoteen 2007 mennessä 423 yökköslajia.())
• Kurkkukirva  + (http://ephytia.inra.fr/fr/C/19274/Biocontrol-Aphis-gossypii-Puceron-du-melon-et-du-cotonnier)
• Punamarjat  + (lisätietoja on saatavilla seuraavista linkeistä:)
• Hopeapensaat  + (lisätietoja on seuraavassa linkissä:)
• Laakeriheisi  + (lisätietoja saat seuraavasta linkistä:)
• Ominaisuus:A une fréquence de sol  + (number)
• Ominaisuus:A un sol  + (page)
• Ominaisuus:A un fichier d'icone de caractéristique  + (page)
• Ominaisuus:A un type de sol  + (page)
• Ramularia-lehtilaikku  + (perus)
• Ominaisuus:A des termes SEO  + (text)
• Ominaisuus:A un libellé d'image  + (text)
• Ominaisuus:A un nom latin  + (text)
• Ominaisuus:A une description  + (text)
• Ominaisuus:A une description du sol  + (text)
• Ominaisuus:A une source d'icone  + (text)