This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Vallikynsimö  + (Vallikynsimö (Draba muralis) on yksivuotinen, lähinnä Euroopassa tavattava ristikukkainen kasvi. Suomessa vallikynsimö on luokiteltu silmälläpidettäväksi, mutta aiemmin se on luonnonsuojeluasetuksessa määritelty uhanalaiseksi lajiksi.)
• Varastopimikät  + (Varastopimikät (Tribolium) on pimikkökuoriaisten (Tenebrionidae) heimoon kuuluva kovakuoriaissuku. Sukuun kuuluvien lajien määrä vaihtelee eri lähteissä.)
• Varsiyökkönen  + (Varsiyökkönen (Hydraecia micacea) on erittäin yleinen ja laajalle levinnyt loppukesän ja alkusyksyn yöperhonen.)
• Vattulasisiipi  + (Vattulasisiipi (Pennisetia hylaeiformis) on lasisiipisiin kuuluva, melko yleinen pieni perhoslaji.)
• Haisunoki  + (Vehnän v ehnätauti on Tilletia spp. -sienen aiheuttama tauti .)
• Vehnät  + (Vehnät eli elovehnät (Triticum) ovat heinäkasveja, joita viljellään joka puolella maailmaa. Vehnät ovat maissin jälkeen maailman tärkeimpiä ravintokasveja. Maailman suurimmat vehnäntuottajat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä.)
• Rohtoverbena  + (Verbenaofficinalis on yksivuotinen tai monivuotinen ruohokasvi Verbenaceae-heimoon kuuluva kasvi. Sitä kutsutaan toisinaan nimellä pyhä yrtti, Venuksen suoni, noitayrtti tai kyyhkynenruoho (peristereos).)
• Veriapila  + (Veriapila (Trifolium incarnatum) on punakukkainen, 20–35 senttimetriä korkea apilalaji.)
• Verikurjenpolvi  + (Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa. Laji on myös koristekasvi.)
• Vesihilpi  + (Vesihilpi eli hetevesihilpi (Catabrosa aquatica) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa laajalle levinnyt kosteiden kasvupaikkojen heinäkasvi. Suomessa vesihilpi on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläpuolella.)
• Vesihyasintti  + (Vesihyasintti eli kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes) on Amazonin altaalta kotoisin oleva vesikasvi. Sitä pidetään erittäin haitallisena vieraslajina luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella.)
• Vesisätkin  + (Vesisätkin (Ranunculus aquatilis, syn. Batrachium aquatile) on pienissä vesistöissä ja joissa kasvava leinikkikasvi.)
• Vesitatar  + (Vesitatar (Persicaria amphibia, syn. Polygonum amphibium) on monivuotinen, tuoreiden niittyjen, lettojen ja savipohjaisten vesistöjen kasvi.)
• Vihannesportulakka  + (Vihannesportulakka (Portulaca oleracea) on yksivuotinen, mehevälehtinen ja keltakukkainen yrtti, jonka kirpeän happoinen maku muistuttaa hiukan käenkaalia (Oxalis acetosella).)
• Vihannespunkki  + (Vihannespunkki (Tetranychus urticae) on punkkien lahkoon kuuluva hämähäkkieläin. Epävirallinen nimi kehrääjäpunkki juontuu punkin kehräämästä seitistä, josta ne on helppo tunnistaa. Kotipuutarhassa ne ovat yleisiä tuholaisia.)
• Viherjäsenruoho  + (Viherjäsenruoho (Scleranthus annuus) on kohokkikasveihin kuuluva ruohovartinen kasvi.)
• Viherrevonhäntä  + (Viherrevonhäntä (Amaranthus retroflexus) on Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva revonhäntälaji, joka on levinnyt tulokkaana laajalti ympäri maapallon, myös Eurooppaan.)
• Viikunanlehtisavikka  + (Viikunanlehtisavikka (Chenopodium ficifolium, syn. C. serotinum) on Etelä- ja Keski-Euroopasta kotoisin oleva savikkakasvi.)
• Viinimäkikotilo  + (Viinimäkikotilo (Helix pomatia) on tarhakotiloiden heimoon kuuluva kotilolaji. Suomessa esiintyvistä kotiloista se on kookkain.)
• Viisisädetyräkki  + (Viisisädetyräkki (Euphorbia helioscopia) on yksivuotinen, pysty- ja tanakkavartinen tyräkkikasvi, joka kasvaa rikkakasvina pelloilla ja puutarhoissa. Laji on myrkyllinen kuten muutkin tyräkit.)
• Viitasammakonputki  + (Viitasammakonputki (Hydrocotyle vulgaris) on matala, suikertavavartinen ruohokasvi araliakasvien heimossa. Aiemmin se on sijoitettu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae).)
• Viljakirva  + (Viljakirva (Sitobion avenae) on kirvoihin kuuluva, kansainvälisesti merkittävä viljakasvien tuhohyönteinen.)
• Villakarvajalka  + (Villakarvajalka (Calliteara pudibunda) on keskikokoinen, karvainen alkukesän yöperhonen. Monien muiden villakkaiden tapaan senkin tapaa tavallisimmin toukkana.)
• Villakilpikkä  + (Villakilpikkä (Planococcus citri) on eräs villakilpikirvojen heimoon kuuluva laji ja on kilpikirvojen tapaan myös kasvintuhooja.)
• Ominaisuus:A la une  + (Voir Aide:A la une)

• Ominaisuus:A un UTH  + (Voir UTH Text)

• Vuohenputki  + (Vuohenputki eli lehtovuohenputki (Aegopodium podagraria) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Vuohenputki on kauppayrtti.)
• Vuorijalava  + (Vuorijalava (Ulmus glabra) on jalavien (Ulmus) sukuun kuuluva jalo lehtipuu ja toinen Suomessa luonnonvaraisina esiintyvistä jalavalajeista. Vuorijalava on koko Suomessa rauhoitettu laji.)
• Värimatara  + (Värimatara eli aitovärimatara (Rubia tinct … Värimatara eli aitovärimatara (Rubia tinctorum) on Euraasian keskiosista kotoisin oleva monivuotinen ruoho, joka kuuluu värimataroiden sukuun ja matarakasvien heimoon. Entisaikoina se oli tärkeä värikasvi, josta saatiin krappi-nimistä punaista väriainetta.atiin krappi-nimistä punaista väriainetta.)
• Värireseda  + (Värireseda (Reseda luteola) on Välimeren ympäristöstä kotoisin oleva kaksivuotinen ruoho, joka kuuluu resedojen sukuun ja resedakasvien heimoon. Entisaikoina se oli tärkeä värikasvi, josta saatiin kirkkaankeltaista väriainetta.)
• Yöailakki  + (Yöailakki (Silene noctiflora, syn. Melandrium noctiflorum) on yöaikaan kukkiva kohokkikasvi.)
• Yökköset  + (Yökköset (Noctuidae) ovat suurin perhosheimo. Siihen kuuluu yli 25 000 tunnettua lajia. Suomessa on tavattu vuoteen 2007 mennessä 423 yökköslajia.)
• Kurkkukirva  + (http://ephytia.inra.fr/fr/C/19274/Biocontrol-Aphis-gossypii-Puceron-du-melon-et-du-cotonnier)
• Punamarjat  + (lisätietoja on saatavilla seuraavista linkeistä:)
• Hopeapensaat  + (lisätietoja on seuraavassa linkissä:)
• Laakeriheisi  + (lisätietoja saat seuraavasta linkistä:)
• Ominaisuus:A une fréquence de sol  + (number)
• Ominaisuus:A un sol  + (page)
• Ominaisuus:A un fichier d'icone de caractéristique  + (page)
• Ominaisuus:A un type de sol  + (page)
• Ramularia-lehtilaikku  + (perus)
• Ominaisuus:A une description  + (text)
• Ominaisuus:A une description du sol  + (text)
• Ominaisuus:A des termes SEO  + (text)
• Ominaisuus:A un libellé d'image  + (text)
• Ominaisuus:A un nom latin  + (text)
• Ominaisuus:A une source d'icone  + (text)
• Ominaisuus:A un titre court  + (text)
• Ominaisuus:A une image  + (text)
• Solmulevä  + (| Merilevä ]][[Category:Merilevä)
• Äkämäpunkit  + (Äkämäpunkit (Eriophyidae) on punkkiheimo, jonka 0,10–0,33 millimetrin mittaisilla, miltei matomaisilla lajeilla on kaksi raajaparia. Äkämäpunkit ovat kasvien loisia. Suomessa esiintyy noin 250 lajia.)