This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Viikunanlehtisavikka  + (Viikunanlehtisavikka (Chenopodium ficifolium, syn. C. serotinum) on Etelä- ja Keski-Euroopasta kotoisin oleva savikkakasvi.())
• Viinikirva  + (Viinikirva (Viteus vitifoliae) on pieni vaaleankeltainen nivelkärsäisten lahkoon kuuluva hyönteinen. Se on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta laji on levinnyt sieltä kasvintaimien mukana Eurooppaan.)
• Viiniköynnös  + (Viiniköynnös eli aitoviiniköynnös (Vitis vinifera) on yleisimmin viljelty viiniköynnös. Siitä on jalostettu useita lajikkeita, joita kasvatetaan viinin ja viinirypäleiden takia sekä koristekasveina ja viininlehtikääryleiden tarpeisiin.)
• Viinimäkikotilo  + (Viinimäkikotilo (Helix pomatia) on tarhakotiloiden heimoon kuuluva kotilolaji. Suomessa esiintyvistä kotiloista se on kookkain.())
• Viisisädetyräkki  + (Viisisädetyräkki (Euphorbia helioscopia) on yksivuotinen, pysty- ja tanakkavartinen tyräkkikasvi, joka kasvaa rikkakasvina pelloilla ja puutarhoissa. Laji on myrkyllinen kuten muutkin tyräkit.())
• Viitasammakonputki  + (Viitasammakonputki (Hydrocotyle vulgaris) on matala, suikertavavartinen ruohokasvi araliakasvien heimossa. Aiemmin se on sijoitettu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae).())
• Viljakirva  + (Viljakirva (Sitobion avenae) on kirvoihin kuuluva, kansainvälisesti merkittävä viljakasvien tuhohyönteinen.())
• Villakarvajalka  + (Villakarvajalka (Calliteara pudibunda) on keskikokoinen, karvainen alkukesän yöperhonen. Monien muiden villakkaiden tapaan senkin tapaa tavallisimmin toukkana.())
• Villakilpikkä  + (Villakilpikkä (Planococcus citri) on eräs villakilpikirvojen heimoon kuuluva laji ja on kilpikirvojen tapaan myös kasvintuhooja.())
• Hukkakaura  + (Villikaura(Avena fatua) on yksisirkkainen kasvi Poaceae-sukuun (Gramineae) kuuluva Euraasiassa kotoperäinen laji.)
• Virnat  + (Virnat eli terttuvirnat (Vicia) on hernekasvien suku, johon kuuluu noin 140 lajia. Sukuun kuuluva härkäpapu on vanha ja yleinen ravinto- ja rehukasvi; monia muitakin lajeja viljellään rehuksi.)
• Vuohenkello  + (Vuohenkello (Campanula rapunculoides) on kellokasveihin (Campanulaceae) kuuluva kasvilaji. Ne kasvavat lähes metrin pituisiksi pääosin niityillä ja ojanvarsilla.)
• Vuohenputki  + (Vuohenputki eli lehtovuohenputki (Aegopodium podagraria) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Vuohenputki on kauppayrtti.())
• Vuorijalava  + (Vuorijalava (Ulmus glabra) on jalavien (Ulmus) sukuun kuuluva jalo lehtipuu ja toinen Suomessa luonnonvaraisina esiintyvistä jalavalajeista. Vuorijalava on koko Suomessa rauhoitettu laji.())
• Väkäpurho  + (Väkäpurho (Caucalis platycarpos) on laji sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimossa. Sitä esiintyy Euroopan etelä- ja keskiosissa.)
• Välimerensinappikaali  + (Välimerensinappikaali eli sinappikaali (Eruca vesicaria) on sinappikaaleihin kuuluva ristikukkaislaji, jota esiintyy Etelä-Euroopassa. Laji on salaattikasvina viljelty.)
• Värialkanna  + (Värialkanna eli alkanna (Alkanna tinctoria) on värjäykseen käytettävä kasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä sekä Unkarissa ja Turkissa. Sitä myös viljellään värjäystarkoitukseen.)
• Värireseda  + (Värireseda (Reseda luteola) on Välimeren ympäristöstä kotoisin oleva kaksivuotinen ruoho, joka kuuluu resedojen sukuun ja resedakasvien heimoon. Entisaikoina se oli tärkeä värikasvi, josta saatiin kirkkaankeltaista väriainetta.())
• Kylänurmikka  + (Yksivuotinen siniheinä(Poa annua L.) on yksisirkkainen kasvi Poaceae-sukuun (Pooideae-heimo, heimo Poeae) kuuluva laji.)
• Yöailakki  + (Yöailakki (Silene noctiflora, syn. Melandrium noctiflorum) on yöaikaan kukkiva kohokkikasvi.())
• Yökköset  + (Yökköset (Noctuidae) ovat suurin perhosheimo. Siihen kuuluu yli 25 000 tunnettua lajia. Suomessa on tavattu vuoteen 2007 mennessä 423 yökköslajia.())
• Punamarjat  + (lisätietoja on saatavilla seuraavista linkeistä:)
• Hopeapensaat  + (lisätietoja on seuraavassa linkissä:)
• Äkämäpunkit  + (Äkämäpunkit (Eriophyidae) on punkkiheimo, jonka 0,10–0,33 millimetrin mittaisilla, miltei matomaisilla lajeilla on kaksi raajaparia. Äkämäpunkit ovat kasvien loisia. Suomessa esiintyy noin 250 lajia.())
• Äkämäsääsket  + (Äkämäsääsket (Cecidomyiidae) ovat pieniä hentoja sääskiä, joilla on pitkät tuntosarvet. Äkämäsääsket syövät muun muassa lahoavia kasvinjätteitä.())

• Aavikkokulkusirkka  + (Aavikkokulkusirkka (Schistocerca gregaria) on heinäsirkkojen (Acrididae) heimoon kuuluva hyönteislaji, joka suurina esiintyminä on aiheuttanut laajamittaisia viljelykasvien tuhoja, kuten vuosina 2003–2005 ja 2019–2020.())
• Sykeröhärkki  + (Agglomeroitunut Ceratium(Cerastium glomeratum) on Cerastium-sukuun ja Caryophyllaceae-heimoon kuuluva pieni ruohokasvi.)
• Agrotis infusa  + (Agrotis infusa, australialaisittain bogong, on yökkösten heimoon kuuluva perhoslaji. Lajin siipien kärkiväli on noin 5 cm.())
• Ahopäivänkakkara  + (Ahopäivänkakkara eli päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on valko-keltakukkainen mykerökukkaiskasvi. Se on läheistä sukua krysanteemeille, joihin se on aiemmin sijoitettu nimellä Chrysanthemum leucanthemum. Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka.())
• Aitovirna  + (Aitovirna (Vicia sepium) on hernekasveihin kuuluva myrkyllinen, rentovartinen kasvi. Aitovirna jaetaan kahteen alalajiin: etelänaitovirna (Vicia sepium ssp. sepium) ja niittyaitovirna (Vicia sepium ssp. montana).())
• Ajannäyttäjä  + (Ajannäyttäjä eli ajannäyttäjähibiskus (Hibiscus trionum) on itäisen Välimeren alueella alkuperäisenä kasvava yksivuotinen hibiskuksiin (Hibiscus) kuuluva ruohokasvi.)
• Metalli  + (Alkuaineryhmässä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia:)
• Amerikanvieras  + (Amerikanvieras (Cuscuta campestris) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva lehtivihreätön loiskasvi.)
• Vuokot  + (Anemone-suku on kosmopoliittinen, mutta se on keskittynyt pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeille ja pohjoisille alueille. Ne ovat ruohovartisia monivuotisia kasveja ja juurakko- tai mukulakasveja.)
• Angervot  + (Angervot eli tuoksuangervot eli mesiangervot (Filipendula) on kasvisuku ruusukasvien (Rosaceae) heimossa. Sukuun kuuluu 12 lajia, jotka esiintyvät luonnonvaraisina pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealla vyöhykkeellä.())
• Ansarikirva  + (Ansarikirva (Macrosiphum euphorbiae) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Se on kansainvälisesti merkittävä kasvien tuholainen ja luokiteltu myös Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi.())
• Jättikirvavainokainen  + (Aphidius ervi on pieni (muutama millimetri)Hymenoptera-laji Aphidiinae-alasukuun.())
• Aphis (suku)  + (Aphis on kirvojen heimoon (Aphididae) ja putkikirvojen alaheimoon (Aphidinae) kuuluva suku. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti yli 500 kirvalajia ja Suomessakin lajimäärä on yli 70. Monet lajit ovat merkittäviä viljelykasvien tuholaisia.())
• Apilat  + (Apilat eli tähkäapilat (Trifolium) on noin 300 lajia kattava hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva kasvisuku. Lajit esiintyvät lauhkeilla ja subtrooppisilla alueilla.)
• Orange  + (Appelsiini on appelsiinipuun(Citrus × sinensis) hedelmä, joka on Rutaceae-heimoon kuuluva pieni puu. Appelsiinit ovat kotoisin Aasiasta, mutta niitä viljellään monissa osissa maailmaa. Se on yksi maailman suosituimmista ja eniten kulutetuista hedelmistä.)
• Arenaria  + (Arenaria on tieteellinen suvun nimi, joka voi tarkoittaa lintu- tai kasvisukua.)
• Hietaunikko  + (Artemone-unikko(Papaver argemone) on yksivuotinen kasvilaji Papaveraceae-heimoon kuuluva kasvi.())
• Kylämaltsa  + (Atriplexpatula on Chenopodiaceae-heimoon kuuluva ruohokasvi.())
• Auliot  + (Auliot (Abutilon) on kasvisuku malvakasvien heimossa. Siihen kuuluu 177 koko maailman trooppisilla ja lämpimillä alueilla alun perin kasvavaa lajia. Aulioiden suvussa on monia koristekasveja. Eräitä lajeja viljellään kuitukasveina Kiinassa.())
• Auringonkukat  + (Auringonkukat (Helianthus) on suku asterikasvien (Asteraceae) heimossa. Suvun lajit ovat alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta.())
• Aurinkosoihtupuu  + (Aurinkosoihtupuu (Handroanthus chrysotrichus, syn. Tabebuia chrysotricha) on ainavihanta puu, joka kasvaa Brasiliassa. Puuta pidetään Brasilian kansallispuuna. Tabebuia ochracea muistuttaa lajia huomattavasti.)
• Bakteeritauti  + (Bakteeritauti on tauti, jonka on aiheuttanut suoraan bakteeri tai bakteerin erittämät aineet. Bakteeritaudit hoidetaan antibiooteilla. Bakteeritautien hoitaminen on vaikeutunut antibioottiresistenssin yleistyttyä.())
• Brasilianroseepippuri  + (Brasilianroseepippuri (Schinus terebinthifolius) on sumakkikasveihin kuuluva eteläamerikkalainen pensas tai pieni puu. Se on kotiutunut nykyään laajalle alueelle, ja sitä pidetään aggressiivisena vieraslajina.())
• Peltorusojuuri  + (Buglossoidesarvensis on Boraginaceae-heimoon kuuluva ruohokasvi.)
• Buurivillakko  + (Buurivillakko (Senecio inaequidens) on monivuotinen villakkolaji, jota esiintyy alkuperäisenä Etelä-Afrikassa.)