This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Ominaisuus:Est un élément de profil  + (Text)
• Ominaisuus:A une origine  + (Text)
• Ominaisuus:A un type de page  + (Text)
• Ominaisuus:⧼sesp-property-description⧽  + (Text)
• Ominaisuus:Biographie  + (Text)
• Ominaisuus:Aptitudes de production  + (Text)
• Ominaisuus:Description de la pratique  + (Text)
• Ominaisuus:A un nom  + (Text)
• Ominaisuus:A un label  + (Text)
• Ominaisuus:A un glyph  + (Text)
• Ominaisuus:A un financement  + (Text)
• Ominaisuus:Coût moyen  + (Text)
• Ominaisuus:A une présentation rapide  + (Text)
• Ominaisuus:A un numéro de département  + (Text)
• Ominaisuus:A un code de formation  + (Text)
• Ominaisuus:A une date de mise en œuvre  + (Text)
• Ominaisuus:A une couleur  + (Text)
• Ilmaston sietokyky  + (Tietyn järjestelmän sietokyky voidaan määritellä sen kyvyksi palauttaa vertailukelpoinen toimintakyky yhden tai useamman häiriön jälkeen.)
• Tillikirva  + (Tillikirva (Cavariella aegopodii) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteinen. Sillä on merkitystä viljelykasvien tuholaisena.)
• Tuoksumatara  + (Tuoksumatara (Galium odoratum) on 15–30 cm korkea monivuotinen kasvi, joka kukkii touko-kesäkuussa. Se on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi ja Euroopassa elinvoimaiseksi.)
• Tuoksumyrtti  + (Tuoksumyrtti (Comptonia peregrina) on suomyrttikasvien heimoon kuuluvan tuoksumyrttien suvun ainoa elossa oleva laji. Aromaattisena koristekasvinakin käytetty tuoksumyrtti on alkujaan kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta.)
• Tuoksusimake  + (Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum) on yleinen monivuotinen tuulipölytteinen heinä. Se tuoksuu kumariinilta.)
• Tähkätädyke  + (Tähkätädyke (Veronica spicata) on monivuotinen, sinikukkainen tädykkeisiin kuuluva ruohokasvi. Laji kuuluu ratamokasvien heimoon samoin kuin tädykkeiden suku, mutta aiemmin se on luokiteltu naamakukkaiskasveihin.)
• Tähtisilmät  + (Tähtisilmät (Osteospermum) on suku asterikasvien heimossa. Siihen kuuluu 72 lajia, jotka kasvavat alkuperäisenä Afrikassa ja Arabiassa. Tähtisilmien lähimpiä sukulaisia ovat sääkukat (Dimorphotheca).)
• Luokka:Esperimenti  + (Tämä luokka käyttää lomaketta Kokeilu.)
• Täpläapinankukka  + (Täpläapinankukka (Erythranthe guttata) on suurikukkainen, monivuotinen laji apinankukkien suvussa.)
• Täplätupsukas  + (Täplätupsukas, aikaisemmalta nimeltään tupsutoukkakehrääjä, (Orgyia antiqua) on villakkaisiin kuuluva, alun perin Euroopasta kotoisin oleva yökkösmäisiin kuuluva perhoslaji. Ihmisen toimien seurauksena laji on levinnyt muun muassa Kanadaan.)

• Ominaisuus:A un site  + (URL)
• Ominaisuus:A une URL  + (URL)
• Ominaisuus:A une URL de vidéo  + (URL)
• Ominaisuus:A une galerie photo  + (URL)
• Ominaisuus:URL Geco  + (URL)

• Ukrainantyräkki  + (Ukrainantyräkki (Euphorbia agraria) on Kaakkois-Euroopasta kotoisin oleva tyräkkilaji. Se on monivuotinen ruoho, joka kasvaa 30–75 senttimetriä korkeaksi.)
• Unkarinpernaruoho  + (Unkarinpernaruoho (Sisymbrium altissimum) on pernaruohojen sukuun kuuluva yksivuotinen ristikukkaiskasvi. Se kasvaa alkuperäisenä Itä-Euroopassa.)
• Urochloa  + (Urochloa on hirssien lähisukuinen heinäsuku. Suvussa on 87 yksi- ja monivuotista lajia, joita esiintyy Yhdysvalloissa, Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa ja Oseaniassa.)
• Guineanhirssi  + (Useita suuria afrikkalaisia rehu- tai viljanurmia kutsutaan joskus nimellä guineanurmikka tai yksinkertaisesti guineaksi: Panicum maximum, Sorghum bicolor, Sorghum, Sorghum halepense, Sorghum d'Alep.)
• Vaalea-amerikanhorsma  + (Vaalea-amerikanhorsma (Epilobium ciliatum) on horsmakasvien heimoon ja horsmien sukuun kuuluva kasvilaji, joka on nimensä mukaisesti kotoisin Pohjois-Amerikasta.)
• Valkoailakki  + (Valkoailakki (Silene latifolia subsp. alba) on Euroopassa ja Suomessa yleinen valkokukkainen kuivan paikan kohokkikasvi.)
• Valkorevonhäntä  + (Valkoinen sianpuolukka(Amaranthus albus) on Cronquistin klassisen luokituksen (1981) mukaan Amaranthaceae- eli Chenopodiaceae-heimoon kuuluva yksivuotinen ruohokasvi.)
• Valkomaksaruoho  + (Valkomaksaruoho (Sedum album) on monivuotinen ruoho. Se on talvivihanta ja muodostaa löyhiä mättäitä ja laajoja kasvustoja.)
• Valkomesikkä  + (Valkomesikkä (Melilotus albus, syn. Melilotus alba) on hernekasveihin kuuluva valkokukkainen kaksivuotinen ruohovartinen kasvi.)
• Valkosipuli  + (Valkosipuli on yksi puutarhanviljelyn aikaa vievimmistä viljelykasveista, sillä sipulit kylvetään marraskuussa ja korjataan heinäkuussa (avomaalla tai suojassa), mutta se on silti kannattava viljelykasvi, joka ei vaadi juurikaan seurantaa.)
• Valkovillakas  + (Valkovillakas (Leucoma salicis) on puhtaanvalkoinen yöperhoslaji. Se on tunnettu aikaisemmin nimellä raitakehrääjä.)
• Vallikynsimö  + (Vallikynsimö (Draba muralis) on yksivuotinen, lähinnä Euroopassa tavattava ristikukkainen kasvi. Suomessa vallikynsimö on luokiteltu silmälläpidettäväksi, mutta aiemmin se on luonnonsuojeluasetuksessa määritelty uhanalaiseksi lajiksi.)
• Varastopimikät  + (Varastopimikät (Tribolium) on pimikkökuoriaisten (Tenebrionidae) heimoon kuuluva kovakuoriaissuku. Sukuun kuuluvien lajien määrä vaihtelee eri lähteissä.)
• Varsiyökkönen  + (Varsiyökkönen (Hydraecia micacea) on erittäin yleinen ja laajalle levinnyt loppukesän ja alkusyksyn yöperhonen.)
• Vattulasisiipi  + (Vattulasisiipi (Pennisetia hylaeiformis) on lasisiipisiin kuuluva, melko yleinen pieni perhoslaji.)
• Haisunoki  + (Vehnän v ehnätauti on Tilletia spp. -sienen aiheuttama tauti .)
• Vehnät  + (Vehnät eli elovehnät (Triticum) ovat heinäkasveja, joita viljellään joka puolella maailmaa. Vehnät ovat maissin jälkeen maailman tärkeimpiä ravintokasveja. Maailman suurimmat vehnäntuottajat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä.)
• Rohtoverbena  + (Verbenaofficinalis on yksivuotinen tai monivuotinen ruohokasvi Verbenaceae-heimoon kuuluva kasvi. Sitä kutsutaan toisinaan nimellä pyhä yrtti, Venuksen suoni, noitayrtti tai kyyhkynenruoho (peristereos).)
• Veriapila  + (Veriapila (Trifolium incarnatum) on punakukkainen, 20–35 senttimetriä korkea apilalaji.)
• Verikurjenpolvi  + (Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa. Laji on myös koristekasvi.)
• Vesihilpi  + (Vesihilpi eli hetevesihilpi (Catabrosa aquatica) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa laajalle levinnyt kosteiden kasvupaikkojen heinäkasvi. Suomessa vesihilpi on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläpuolella.)
• Vesihyasintti  + (Vesihyasintti eli kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes) on Amazonin altaalta kotoisin oleva vesikasvi. Sitä pidetään erittäin haitallisena vieraslajina luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella.)
• Vesisätkin  + (Vesisätkin (Ranunculus aquatilis, syn. Batrachium aquatile) on pienissä vesistöissä ja joissa kasvava leinikkikasvi.)