Selaaminen ominaisuuksittain

Triple Performancesta
Loikkaa:valikkoon, hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden ⧼sesp-property-description⧽Tämä on erikoisominaisuus. arvona on URL. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 28 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Ominaisuus:Est un élément de profil  + (Text)
  • Ominaisuus:A un type de page  + (Text)
  • Ominaisuus:A un nom  + (Text)
  • Ominaisuus:A un label  + (Text)
  • Ominaisuus:A un glyph  + (Text)
  • Ominaisuus:A un financement  + (Text)
  • Ominaisuus:Coût moyen  + (Text)
  • Ominaisuus:A une présentation rapide  + (Text)
  • Ominaisuus:A une date de mise en œuvre  + (Text)
  • Ominaisuus:A une couleur  + (Text)
  • Ominaisuus:A un numéro de département  + (Text)
  • Ominaisuus:A un code de formation  + (Text)
  • Ilmaston sietokyky  + (Tietyn järjestelmän sietokyky voidaan määritellä sen kyvyksi palauttaa vertailukelpoinen toimintakyky yhden tai useamman häiriön jälkeen.)
  • Tillikirva  + (Tillikirva (Cavariella aegopodii) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteinen. Sillä on merkitystä viljelykasvien tuholaisena.())
  • Tulipolte  + (Tulipalo eli Fire blight Kanadassa on bakteeriperäinen kasvitauti, joka vaikuttaa ruusukasveihin.)
  • Tuoksumatara  + (Tuoksumatara (Galium odoratum) on 15–30 cm korkea monivuotinen kasvi, joka kukkii touko-kesäkuussa. Se on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi ja Euroopassa elinvoimaiseksi.())
  • Tuoksumyrtti  + (Tuoksumyrtti (Comptonia peregrina) on suomyrttikasvien heimoon kuuluvan tuoksumyrttien suvun ainoa elossa oleva laji. Aromaattisena koristekasvinakin käytetty tuoksumyrtti on alkujaan kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta.())
  • Tuoksusauniot  + (Tuoksusauniot (Matricaria) on asterikasvien (Asteraceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu maailmanlaajuisesti ainakin seitsemän lajia. Suvun lajimäärä vaihtelee eri lähteissä.)
  • Tuoksusimake  + (Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum) on yleinen monivuotinen tuulipölytteinen heinä. Se tuoksuu kumariinilta.())
  • Tupakka  + (Tupakka on psykotrooppinen valmiste, joka valmistetaan Amerikassa kotoperäisen, kasvitieteelliseen Nicotiana-sukuun (Solanaceae-suku) kuuluvan tavallisen tupakkakasvin (Nicotiana tabacum) kuivatuista lehdistä.)
  • Tähkähirssi  + (Tähkähirssi eli telahirssi eli italianpantaheinä (Setaria italica) on hirssien ryhmään kuuluva viljalaji, jolla on paksu tähkämäinen kukinto.)
  • Tähkätädyke  + (Tähkätädyke (Veronica spicata) on monivuotinen, sinikukkainen tädykkeisiin kuuluva ruohokasvi. Laji kuuluu ratamokasvien heimoon samoin kuin tädykkeiden suku, mutta aiemmin se on luokiteltu naamakukkaiskasveihin.())
  • Tähtisilmät  + (Tähtisilmät (Osteospermum) on suku asterikasvien heimossa. Siihen kuuluu 72 lajia, jotka kasvavat alkuperäisenä Afrikassa ja Arabiassa. Tähtisilmien lähimpiä sukulaisia ovat sääkukat (Dimorphotheca).())
  • Luokka:Esperimenti  + (Tämä luokka käyttää lomaketta Kokeilu.)
  • Sipulinnaattihome  + (Tämä tautilomake on MSV Normandian verkostoon kuuluvien puutarhureiden WhatsApp-keskustelun tulos.)
  • Täpläapinankukka  + (Täpläapinankukka (Erythranthe guttata) on suurikukkainen, monivuotinen laji apinankukkien suvussa.())
  • Täplätupsukas  + (Täplätupsukas, aikaisemmalta nimeltään tupsutoukkakehrääjä, (Orgyia antiqua) on villakkaisiin kuuluva, alun perin Euroopasta kotoisin oleva yökkösmäisiin kuuluva perhoslaji. Ihmisen toimien seurauksena laji on levinnyt muun muassa Kanadaan.())
  • Ukrainantyräkki  + (Ukrainantyräkki (Euphorbia agraria) on Kaakkois-Euroopasta kotoisin oleva tyräkkilaji. Se on monivuotinen ruoho, joka kasvaa 30–75 senttimetriä korkeaksi.())
  • Unikot  + (Unikot eli tähtiunikot (Papaver) eli valmut on unikkokasveihin (Papaveraceae) kuuluva kasvisuku, johon kuuluu noin 200 lajia. Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina.)
  • Unkarinpernaruoho  + (Unkarinpernaruoho (Sisymbrium altissimum) on pernaruohojen sukuun kuuluva yksivuotinen ristikukkaiskasvi. Se kasvaa alkuperäisenä Itä-Euroopassa.())
  • Untuvaviuhkaheinä  + (Untuvaviuhkaheinä (Chloris virgata) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, viuhkaheinien (Chloris) sukuun kuuluva kasvilaji.)
  • Urochloa  + (Urochloa on hirssien lähisukuinen heinäsuku. Suvussa on 87 yksi- ja monivuotista lajia, joita esiintyy Yhdysvalloissa, Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa ja Oseaniassa.())
  • Guineanhirssi  + (Useita suuria afrikkalaisia rehu- tai viljanurmia kutsutaan joskus nimellä guineanurmikka tai yksinkertaisesti guineaksi: Panicum maximum, Sorghum bicolor, Sorghum, Sorghum halepense, Sorghum d'Alep.())
  • Vaalea-amerikanhorsma  + (Vaalea-amerikanhorsma (Epilobium ciliatum) on horsmakasvien heimoon ja horsmien sukuun kuuluva kasvilaji, joka on nimensä mukaisesti kotoisin Pohjois-Amerikasta.())
  • Valkoailakki  + (Valkoailakki (Silene latifolia subsp. alba) on Euroopassa ja Suomessa yleinen valkokukkainen kuivan paikan kohokkikasvi.())
  • Valkorevonhäntä  + (Valkoinen sianpuolukka(Amaranthus albus) on Cronquistin klassisen luokituksen (1981) mukaan Amaranthaceae- eli Chenopodiaceae-heimoon kuuluva yksivuotinen ruohokasvi.())
  • Valkomaksaruoho  + (Valkomaksaruoho (Sedum album) on monivuotinen ruoho. Se on talvivihanta ja muodostaa löyhiä mättäitä ja laajoja kasvustoja.())
  • Valkomesikkä  + (Valkomesikkä (Melilotus albus, syn. Melilotus alba) on hernekasveihin kuuluva valkokukkainen kaksivuotinen ruohovartinen kasvi.())
  • Valkosipuli  + (Valkosipuli on yksi puutarhanviljelyn aikaa vievimmistä viljelykasveista, sillä sipulit kylvetään marraskuussa ja korjataan heinäkuussa (avomaalla tai suojassa), mutta se on silti kannattava viljelykasvi, joka ei vaadi juurikaan seurantaa.)
  • Valkovillakas  + (Valkovillakas (Leucoma salicis) on puhtaanvalkoinen yöperhoslaji. Se on tunnettu aikaisemmin nimellä raitakehrääjä.())
  • Vallikynsimö  + (Vallikynsimö (Draba muralis) on yksivuotinen, lähinnä Euroopassa tavattava ristikukkainen kasvi. Suomessa vallikynsimö on luokiteltu silmälläpidettäväksi, mutta aiemmin se on luonnonsuojeluasetuksessa määritelty uhanalaiseksi lajiksi.())
  • Valvatit  + (Valvatit eli maitovalvatit (Sonchus) on asterikasvisuku, johon kuuluu noin 70 eri lajia vanhassa maailmassa, varsinkin Välimeren alueella.)
  • Varastopimikät  + (Varastopimikät (Tribolium) on pimikkökuoriaisten (Tenebrionidae) heimoon kuuluva kovakuoriaissuku. Sukuun kuuluvien lajien määrä vaihtelee eri lähteissä.())
  • Varsiyökkönen  + (Varsiyökkönen (Hydraecia micacea) on erittäin yleinen ja laajalle levinnyt loppukesän ja alkusyksyn yöperhonen.())
  • Vattulasisiipi  + (Vattulasisiipi (Pennisetia hylaeiformis) on lasisiipisiin kuuluva, melko yleinen pieni perhoslaji.())
  • Haisunoki  + (Vehnän v ehnätauti on Tilletia spp. -sienen aiheuttama tauti .)
  • Vehnät  + (Vehnät eli elovehnät (Triticum) ovat heinäkasveja, joita viljellään joka puolella maailmaa. Vehnät ovat maissin jälkeen maailman tärkeimpiä ravintokasveja. Maailman suurimmat vehnäntuottajat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä.())
  • Rohtoverbena  + (Verbenaofficinalis on yksivuotinen tai monivuotinen ruohokasvi Verbenaceae-heimoon kuuluva kasvi. Sitä kutsutaan toisinaan nimellä pyhä yrtti, Venuksen suoni, noitayrtti tai kyyhkynenruoho (peristereos).())
  • Veriapila  + (Veriapila (Trifolium incarnatum) on punakukkainen, 20–35 senttimetriä korkea apilalaji.())
  • Verihirssit  + (Verihirssit (Digitaria) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu 260 lajia.Verihirssien sukuun kuuluvaa foniota (Digitaria exilis) viljellään viljana Afrikassa.)