This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

•   +
• Boolean  +
• Cette propriété est de type .  +
• Cette propriété est de type Booléen.  +
• Cette propriété est de type Coordonnées géographiques.  +
• Cette propriété est de type Date.  +
• Cette propriété est de type Page.  +
• Cette propriété est de type Text  +
• Cette propriété est de type Texte.  +
• Date  +
• Email  +
• Geographic coordinates  +
• Integroidun kasvinsuojelun (ICP ) tavoitteena on :  +
• Keyword  +
• Malline:Techniques favorisant la présence de ce bioagresseur  +
• Number  +
• Page  +
• Phytoseiulus persimilis on Phytoseiidae-heimoon kuuluva punkkilaji.  +
• String  +
• Telephone number  +
• Text  +
• URL  +
• Vehnän v ehnätauti on Tilletia spp. -sienen aiheuttama tauti .  +
• Voir Aide:A la une  +
• Voir UTH Text  +
• number  +
• page  +
• text  +
• Bakteeritauti on tauti, jonka on aiheuttanut suoraan bakteeri tai bakteerin erittämät aineet. Bakteeritaudit hoidetaan antibiooteilla. Bakteeritautien hoitaminen on vaikeutunut antibioottiresistenssin yleistyttyä.()  +
• Bruchidien esiintyminen lohkolla voidaan tunnistaa havaitsemalla pitkänomaisia (0,6 * 1,5 mm), kermanvalkoisia munia palkoissa.  +
• Durumvehnä, makaronivehnä, kovavehnä eli l … Durumvehnä, makaronivehnä, kovavehnä eli lasi­vehnä (Triticum durum) on vehnien sukuun kuuluva viljalaji. Sitä viljellään etupäässä Väli­meren maissa ja käytetään makaronin ja muiden pastojen valmistukseen. Maailman vehnä­sadosta durum­vehnää on noin 10 prosenttia.()osta durum­vehnää on noin 10 prosenttia.()  +
• Haulitauti (Stigmina carpophila) on hedelmäpuiden tarttuva sienitauti. Se leviää itiöiden avulla roiskeveden tai sateen mukana. Tauti vaikuttaa erityisesti kirsikka- ja luumupuihin.  +
• Hernekirva (Acyrthosiphon pisum) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Se on merkittävä herneen ja sinimailasen viljelyn tuholainen.()  +
• Kalifornianripsiäinen (Frankliniella occid … Kalifornianripsiäinen (Frankliniella occidentalis) on läntisestä Yhdysvalloista kotoisin oleva tuhohyönteinen. Se on levinnyt sieltä kasvien mukana mm. Eurooppaan. Pohjoismaissa se esiintyy kasvihuonetuholaisena. Kalifornianripsiäisen koiras on pituudeltaan 1,26–1,31 mm ja naaras 1,66–1,7 mm. Yleensä yksilöt ovat kaksivärisiä eli tummia vaalein kuvioin tai vaaleita tummin kuvioin.alein kuvioin tai vaaleita tummin kuvioin.  +
• Kasvipatologia on oppi kasvitaudeista. Nii … Kasvipatologia on oppi kasvitaudeista. Niitä aiheuttavat sekä bioottiset että abioottiset tekijät. Bioottisiin tekijöihin kuuluvat loiskasvit, sienet, bakteerit, virukset ja viroidit. Sen sijaan eläinten aiheuttamia tuhoja ei lasketa kasvipatologiaan. Abioottisia tekijöitä ovat muun muassa ravinnepuutokset. Suomessa kasvipatologiaa voi opiskella vain Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella.()iopiston maataloustieteiden laitoksella.()  +
• Kulkuyökkönen (Spodoptera exigua) on Suomessa satunnaisesti tavattava yöperhonen. Sen on vaeltajalaji, joka voi aiheuttaa toukkavaiheessa runsaana esiintyessään huomattavia tuhoja viljelyskasveille.()  +
• Kurkku eli vihanneskurkku (Cucumis sativus … Kurkku eli vihanneskurkku (Cucumis sativus) on kurkkujen (Cucumis) sukuun kuuluva yleisesti viljelty yksivuotinen ruohovartinen vihanneskasvi. Sen juuret viihtyvät lähellä maanpintaa ja leviävät laajalle. Kasvutapa on köynnösmäinen ja lehtihangoista kasvaa kärhiä, joiden avulla kasvi pystyy kiipeämään. Siitä käytetään hyväksi sen hedelmä, joka kasvitieteellisesti on pohjushedelmä.joka kasvitieteellisesti on pohjushedelmä.  +
• Lepra (kreik. lepros ’suomuinen’) eli spit … Lepra (kreik. lepros ’suomuinen’) eli spitaali tai pitaali (ruots. spitali < lat. hospitale ’hoitolaitos’) on krooninen sairaus, joka aiheuttaa epämuodostumia iholle ja muualle kehoon. Sitä aiheuttava bakteeri on aerobinen, haponkestävä, mykobakteereihin kuuluva sauvabakteeri Mycobacterium leprae. Leprabakteerin löysi norjalainen lääkäri ja tiedemies Gerhard Armauer Hansen vuonna 1873. Tämän takia lepra on saanut tieteelliseksi nimekseen Hansenin tauti.()ut tieteelliseksi nimekseen Hansenin tauti.()  +
• Maamyyräsirkka (Gryllotalpa gryllotalpa) on maamyyräsirkkojen heimoon kuuluva, verraten kookas hyönteislaji, joka on erikoistunut elämään maan alla maamyyrien tapaan. Se on heimonsa ainoa Euroopassa tavattava laji, joskaan elinalue ei ulotu Suomeen asti.  +
• Maataloudessa termi kasvipeitteisyys"laaji … Maataloudessa termi kasvipeitteisyys"laajimmassa merkityksessään" on jo pitkään tarkoittanut "maaperän pysyvästi tai tilapäisesti peittävää kasviryhmää, jonka tärkein maataloudellinentavoite on suojata maaperää tuulen ja sateiden aiheuttamalta eroosiolta"[1].iden aiheuttamalta eroosiolta"[1].  +
• Maatalousmetsätaloudella tarkoitetaan puid … Maatalousmetsätaloudella tarkoitetaan puiden ja viljelykasvien tai eläinten yhdistämistä samalla maa-alueella. Siihen kuuluvat kaikki puut viljelylohkoilla ja niiden ympärillä: viljelylohkojen puurivit(lohkon sisäinen agrometsätalous), pensasaidat ja peltopuut. Tätä ikivanhaa käytäntöä edistetään nykyään, koska se mahdollistaa resurssien paremman käytön, suuremman biologisen monimuotoisuuden ja korkeamman sadon kannalta suotuisan mikroilmaston luomisen.kannalta suotuisan mikroilmaston luomisen.  +
• Maissikirva (Rhopalosiphum maidis) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Sitä pidetään maapallon trooppisten seutujen merkittävimpänä tuholaiskirvana.()  +
• Omenakemppi (Cacopsylla mali) on hyönteisl … Omenakemppi (Cacopsylla mali) on hyönteislaji joka kuuluu kemppien yläheimoon. Omenakemppi on aikuisena 3–4 mm pitkä ollen väriltään nuorena vihreä, mutta loppukesällä ruskeanharmaa, isosilmäinen ja siivet sillä ovat läpikuultavat. Omenakempin toukka on rakenteeltaan litteä ollen aluksi väriltään ruskean kellertävä, mutta muuttuu myöhemmin vaaleanvihreäksi. Lajin muna on noin 0,4 mm pitkä, väriltään keltainen ja muodoltaan pitkänsoikea. Omenakemppi talvehtii munina omenapuun oksilla ja sillä on yksi sukupolvi vuodessa.silla ja sillä on yksi sukupolvi vuodessa.  +
• Phenacoccus aceris on nivelkärsäisten (Hemiptera) lahkoon ja villakilpikirvojen (Pseudococcidae) heimoon kuuluva hyönteislaji. Lajin kuvasi tieteelle ensimmäisen kerran Signoret vuonna 1875. Sillä ei ole alalajeja.()  +
• Quantity Le rendement s'exprime en 1 kg/m² (pour le maraîchage), on en tonnes par hectares 10 t/ha ou quintaux par hectares (1 tonne vaut 10 quintaux) 100 qt/ha  +
• Sepät (Elateridae) on kovakuoriaisheimo. S … Sepät (Elateridae) on kovakuoriaisheimo. Sepät ovat soikean sukkulamaisia, pitkähköjä ja suhteellisen lyhytjalkaisia kovakuoriaisia. Ne ovat muutamasta millimetristä aina kahteen senttimetriin pitkiä, useat mattapintaisia, mutta jotkut voivat olla värikkäitä. Ne elävät maassa tai lahossa puussa ja ovat aktiivisia yöllä.i lahossa puussa ja ovat aktiivisia yöllä.  +
• Suorasiipiset (Orthoptera) on hyönteisten … Suorasiipiset (Orthoptera) on hyönteisten lahko, johon kuuluvat muun muassa sirkat, heinäsirkat ja hepokatit. Lahkon useimmille jäsenille on yhteistä voimakkaat hyppyjalat takaraajoina. Lahkoon kuuluu yli 20 000 lajia, joista Suomessa tavataan säännöllisesti 28.oista Suomessa tavataan säännöllisesti 28.  +
• Torajyvä, arkikielessä myös häränjyvä tai … Torajyvä, arkikielessä myös häränjyvä tai härkäjyvä, on kotelosienitauti, jonka aiheuttaa torajyväsieni (Claviceps purpurea). Torajyvää tavataan rukiissa, hybridirukiissa, ruisvehnässä, vehnässä ja ohrassa. Torajyvä on myrkyllinen ja se aiheuttaa suurina määrinä hallusinaatioita.()euttaa suurina määrinä hallusinaatioita.()  +
• Trichoderma on Hypocreaceae-heimoon kuuluv … Trichoderma on Hypocreaceae-heimoon kuuluva ascomycete-sieni. Se on vuorovaikutuksessa juurien, lehtien ja maaperän kanssa. Monia lajeja käytetään biotorjuntatuotteina, joko sienitautien torjunta-aineina tai biostimulantteina. Jotkin lajit ja kannat ovat tehokkaampia symbioosien aikaansaamisessa juuristosfäärissä (biostimulaatio) ja toiset tehokkaampia koko kasvin kolonisoimisessa ja sen suojaamisessa sienitaudeilta (sienilääkkeet).[1]sienitaudeilta (sienilääkkeet).[1]  +
• Viljakirva (Sitobion avenae) on kirvoihin kuuluva, kansainvälisesti merkittävä viljakasvien tuhohyönteinen.()  +